Tässä todellakin oli just sellainen ankea, synkkä ja ahdistavakin tunnelma, joka angstiin kuuluu. Rankka aihe, jota oli käsitelty mielestäni juuri sopivan karusti. Jää miettimään tekstin tilanteen taustoja, mitä kaikkea onkaan tapahtunut, mitkä asiat ovat johtaneet tähän tilanteeseen.
Se on ollut vankilassaan jo pitkään. Kohta se kuolee.
Ihan niin kuin minäkin. Paitsi jos löydänkin raon josta luikahtaa ulos.
Tämä lopetus oli musta tosi kiva, varsinkin siirtymä/"silta" rivien välillä. Siitäkin tykkäsin, että vaikka teksti olikin todella synkkä ja lohduton, loppuun on jätetty pieni mahdollisuus muutokselle ja sille, että asiat ehkä voisivat mennä parempaan suuntaan. Tykkään kun angstissa on vähän toiveikkuutta mukana (ja tunnelmaan sopien se on tässä hyvin pientä. Mutta on kuitenkin läsnä).
