Kirjoittaja Aihe: Ruttolinna: Sinertävä taajuus, K-11 (Kusti/Mikael)  (Luettu 1463 kertaa)

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 233
Otsikko: Sinertävä taajuus
Fandom: Ruttolinna (Seita Parkkolan & Niina Repon kirjat)
Ikäraja: K-11
Kirjoittaja: Violetu
Genre: Draama, angst, "teinituska" ::)

A/N: En tiedä olenko kirjoittanut nämä alun perin raapalejuoksuun vai ihan vaan omaksi "äänenavaukseksi", mutta kaksi raapaletta (150- ja 100-sanainen) näitä kuitenkin on. Aika lailla olen Ruttolinnan tyyliä jäljitellyt. Nämä myös sijoittuvat kyseiseen kirjaan, joten spoilereita voi löytyä. Ei välttämättä aukea, jos ei ole Ruttolinnaa lukenut (Jalostamo
Spoiler: näytä
luettuna avaa myös varsinkin toista näistä omalla tavallaan
).
Enjoy!

***

Taajuus

Kaikella on taajuus, ja nyt heidän taajuudessaan jotain on nyrjähtänyt sijoiltaan.
Kun Kusti ajattelee Mikaelia, hänen päänsä täyttyy rätinästä sirinästä kirahduksista, joista jokainen sattuu edellistä enemmän.
Mutta kumman taajuus on vaihtunut, Mikaelin vai Kustin?

Vai molempien, sanoo pieni ääni kohinan seasta.

Ei Kusti halua menettää, mutta Mikael on valinnut.
Ei Pihlaa, vaan Korpin, joka ei ole tyttö.

Miksi Mikael sitten on täällä Kustin kanssa, jos on valinnut Korpin? Kohina yltyy.
Ei Korppia, vaan miehet, homouden.
Sen yhden asian, jota Kustia on koko elämän opetettu vihaamaan. Homoja.

Lanteet lanteita vasten
Mikaelin kädet, sormet
Kustin iholla, hiuksissa, housuissa
Ei Pihlan vaan Kustin, ei Pihlan, vaan Mikaelin

Oliko se totta? Unta? Vai toivomus?

Kustilla ei ole mitään, mitä heittää, joten hän heittäytyy itse mahalleen maahan. Rapaa menee suuhun, rintaan sattuu, kun ilmat lyövät pihalle. Voi Mikael minkä teit.

Kusti on ehkä vihainen, mutta ei hän voisi koskaan oikeasti vihata. Ei Mikaelia, ei koskaan.


Sinertävä

Pihla meikkaa Mikaelia sinertäväksi. Vihertäväksi, sen näköiseksi, miltä ruumis näyttää oltuaan veden alla liian kauan.
Niin kauan, ettei henkeä voi enää puhaltaa siihen takaisin.

”Aaaaa, siistiä!” Mikael intoilee.
Pihla läpsäyttää sen hiljaiseksi.

”Älä nyt liiku ja pilaa tätä.”

Kim vilkaisee Mikaelia, poistuu huoneesta.
Silja lyö käden suulleen ja saa kaikkien huomion.

”Sen veli hukkui”, tyttö sähähtää muille ja poistuu Kimin perään.
Jälkeen jää kiusallinen hiljaisuus.

Kusti vilkaisee Mikaelia, hänenkin alkaa tehdä pahaa.
Eikö Halla voisi mieluummin esittää Vallihautaan hukkunutta? Roisto?

Mikaelille ei sovi sininen, Mikaelille sopii punaiset haavat ja palovammat, selvät taistelun, aktiivisuuden merkit.
Mikaelin elementtejä ovat tuli ja polte.



I am enough.
.