sugared, hienoa jos tekstin kuvaus houkutteli lukemaan! Tykkään aina lisätä otsikkoon jonkin pienen kuvauksen sisällöstä olennaisempien tietojen lisäksi, ja tällaisiin lyhyisiin pätkiin sellaisten keksiminen tuntuu välillä vähän haastavalta, joten hyvä jos se tässä tapauksessa herätti mielenkiinnon ja kannusti klikkaamaan tekstin auki.
Olen tosi hyvilläni myös siitä, että koit nimen itsessään tuovan tarinaan yhden kerroksen lisää! Siinä raapaletyöpajassa nimittäin käsiteltiin myös raapaleiden nimeämistä ja sitä, miten nimi kannattaa usein valita siten, että se syventää tekstiä, ohjaa sen näkökulmaa tai tuo siihen muuten vain jotain lisää. Nimesin nämä raapalepajatuotokseni tapojeni vastaisesti tosi yksinkertaisesti, mutta nimenomaan sitä silmällä pitäen, ettei nimi olisi pelkästään nimi, vaan se tavalla tai toisella ohjaisi tai vahvistaisi myös tekstin tulkintaa. Siinä oli taas yksi minulle ihan uusi oppi, joten oli kyllä kerrassaan opettavainen paja!
Hienoa kuulla, että tiivis ilmaisu ja rytmitys toimivat ja että tarinan kaari välittyi. Olen samaa mieltä siitä, että vähäinen sanamäärä on omiaan tukemaan tarinan mystisyyttä, kun kaikkea ei vain voi selittää auki, vaan jotain on jätettävä avoimeksi ja tulkinnan varaan.
Kiitos kovasti sinulle kivasta kommentista!
hiddenben, iiks, ihana kuulla että nämä raapalepajatuotokset pääsivät välilehteen odottamaan lukemista! Olet ollut ihan mielettömän ahkera kommentoimaan näitä minun keväisiä kirjoituskurssitekeleitäni, ja kommenteistasi on ollut kovasti iloa ja kannustusta pitkin matkaa.
En olisi ihan heti uskonut, että kirjoituskurssit voisivat olla minun juttuni, mutta kannatti näköjään kuitenkin kokeilla, koska niistä on ollut niin haastetta kuin hyötyäkin. Nimenomaan tuo kirjoitustottumusten laajentaminen on ollut tosi antoisaa ja inspiroivaa! Olen tosi mukavuudenhaluinen kirjoittaja, joka jämähtää helposti samaan vanhaan, ja tänä vuonna on ihan selvästi tehnyt hyvää poiketa omalta mukavuusalueelta.
Kiva kuulla, että sinustakin tarina välittyi ja myös täydentyi nimen, bannerin ja haastesanojen myötä. Iloitsen myös siitä, että koit maagisen realismin vievän ihmisen ja luonnon suhdetta syvemmälle tasolle. Tuo on kyllä todella mielenkiintoinen ja hätkähdyttäväkin ajatus, että luonto kyllä pärjää vallan hyvin ilman ihmistä, mutta ihminen ei ilman luontoa - siitä tosiaankin riittäisi ammennettavaa!
Hauska huomio tuo tekstin tasapaksuus.
Se tuli jotenkin automaattisesti, kun rajallisen sanamäärän takia tuntui, että jokaisen virkkeen pitäisi viedä tarinaa eteenpäin ja rakentaa sitä, ja rakennuspalikat sitten vain luontevimmin pinoutuivat tuolla tavalla.
Lämpimät kiitokset sinulle jälleen kerran ihanasta kommentista!