Voi ahh, tämä oli aivan ihana! Lueskelin tämän aamulla ja tämä herätteli mussa kaikenlaisia hymyilyttäviä ja vatsanpohjassa kutkuttelevia tuntemuksia!
Ensinnäkin tykkään valtavasti tästä luihuis!harrysta! En ole itse vielä Evitativea lukenut, vaan se on lojunut iät ja ajat mulla "marked for later" -listalla, mutta jos siinä yhtään on tämänkaltainen tunnelma, pitänee ottaa se seuraavaksi luettavaksi kunhan saa kaikki keskeneräiset fikit luettua loppuun
Voin niin hyvin nähdä Harryn sopivan myös luihuiseen, koska hänellä todella on rohkelikkopiirteiden lisäksi myös luihuiseen sopivia piirteitä. Canonissa hän vain ei oikein tuntunut tulleen sinuksi niiden kanssa (ja luihuispiirteet muutenkin nähtiin kirjoissa yksinomaan hyvin negatiivisessa valossa), mutta tässä sun fikissä tuntui, että Harry oli oikein sinut itsensä kanssa luihuisena. Kiva, kun olit tähän tuonut Harryn ja Dracon suhteen lisäksi muitakin elementtejä elämästä luisuisessa, ja jotenkin tästä tarinasta tuli lämpimän kotoisa tunnelma, kun kuvailit elämää luihuisten makuusalissa, Pansy oli ostanut Harrylle lahjaksi hiusrohtoa ja muutkin luihuiset olivat läsnä.
"Harry..." Draco sanoi ja alkoi kuljettaa etusormeaan pitkin Harryn kämmenen uomia. Harryn käsistä oli kaiken muun ohella tullut hänelle pakkomielle. Harry antoikin hänen tutkia ja koskea, vaikka tuskin ymmärsi, miksi Draco niin teki.
Mä olin aivan sulaa vahaa, kun luin tästä Harryn ja Dracon "suhteesta". Olen kyllä Pansyn ja muiden luihuisten kanssa samaa mieltä, että Harry on herttainen hölmö kun ei millään ymmärrä vihjailua, saati sitten edes omia tunteitaan
Etenkin tää kohta nauratti, tästä tulee niin selvästi esille, kuinka pihalla Harry on Dracon tunteiden suhteen, kun hän tulkitsee Dracon tavan kosketella häntä vain pakkomielteenä käsiään kohtaan ja haluna tutkia niitä :'D Ja olivat vielä nukkuneetkin yhdessä!
Halaillen! Tekisi mieli sanoa Harrylle, että
herranjumala, skarppaa nyt vähän, mutta siis oikeasti tällainen suloisesti pihalla oleva Harry ja aivan totaalisen pihkassa oleva Draco on mun lempparit
Harry vihasi sitä ja inhosi Kalkarosta, mutta Dracokin oli sitä mieltä, että toisen olisi erinomaisen tärkeää oppia. Draco ei kaivannut Pimeyden lordia vakoilemaan, mitä hän Harryn kanssa teki. Varsinkaan, mitä hän haluaisi tulevaisuudessa Harryn kanssa tehdä.
Onneksi Dracolla on kuitenkin selvästi toivoa tulevaisuuden suhteen ja loistavat motiivit toivoa, että Harry oppisi okklumeusta!
Tosin Kalkarosta hieman kävi sääliksi, jos hän pian Harryn ja Chon suudelman sijaan joutuisikin todistamaan, mitä suunnitelmia Dracolla oikein olisikaan Harrylle...
Kiitos tästä, tämä oli superpiristävä ja hymyilemään pistävä tarina! <3