Title: Алтын
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: Yuri!!! on ICE
Pairing: Otabek Altin/Yuri Plisetsky
Genre: Perhefluff, (omegaverse)
Rating: S
Disclaimer: Yuri ja Otabek eivät ole omia hahmojani (sen sijaan heidän lapsensa on). En ole saanut tämän kirjoittamisesta mitään muuta kuin vähän iloa itselleni (ja vähän oppia kazakin kielen suhteen).
Summary: Отабек кішкентай қызымен. / Otabek pienen tyttärensä kanssa.
A/N: No niin, vihdoinkin saan julkaistua tämän! Kirjotin tän jo huhtikuun puolella valmiiksi, mutta alkuun epäröin julkaisua kuitenkin, ja sitten se vähän niin kuin jäi 😅😅 Mut nyt sit mun kesäloman alun kunniaksi rohkaistuin! Ja eipä tän pyörittely enää tule muuttamaan mitään, kun en näe virheitäni kuitenkaan.
Osallistuu haasteeseen
Fanfictiota eri kielillä vol 4. Mun on jo aika kauan tehnyt mieli kokeilla kirjoittaa jotain kazakiksi, vaikka A) en oikeasti osaa juuri mitään ja B) en ole koskaan edes varsinaisesti
opiskellut kazakkia edes itsenäisesti (olen muuten vain tutustunut kieleen). Onneksi mulla on apuna hyviä nettiresursseja
Tämä fici onkin kirjoitettu aika lailla sana kerrallaan nettisanakirja ja iso kasa esimerkkilauseita (joita olen imuroinut itselleni vähän sieltä täältä) tukena – omilla taidoillani olisin saanut kirjoitettua ehkä kaksi lausetta
Tapa se on tämäkin kielen oppimiseen! Virheitä ja outoja sanavalintoja tässä on kyllä varmasti sadoittain joka tapauksessa, mut sellasta se on. Lisähaastetta toi vielä sekin, että en ole ihan perillä siitä, miten johtolauseet ja lainaukset toimivat kazakiksi, mutta yritin parhaani mukaan soveltaa sitä, mitä löytämissäni esimerkeissä on (ja mm. vertasin kazakinkielisen Viisasten kiven ekaa lukua enkunkieliseen). Mut jos kaikki meni silti ihan persiilleen niin en ihmettele
Käännös on oikeastaan niin suora käännös kuin osaan tehdä, joten se on siitä johtuen vähän tönkkö. En halunnut ryhtyä sen kanssa luovaksi, koska ajattelin, että olisi kivempi näyttää mahdollisimman suoraan, mitä olen kazakiksi kirjoittanut eikä yrittää tehdä käännöksestä sitä varsinaista lukukokemusta. Teksti on tosi yksinkertaista, kun en mä kazakiksi mitään tämän kummempaa aikaiseksi saa.
Laitoin mukaan kyrillisillä kirjoitetun kazakinkielisen ficin ja sen suomenkielisen käännöksen lisäksi kaksi romanisoitua versiota. Ensimmäinen käyttää niitä latinalaisia aakkosia, joihin Kazakstan on nykytiedon valossa siirtymässä vuonna 2023, ja toinen käyttää turkissa käytettyihin kirjaimiin pohjaavaa kirjoitustapaa, jota yleensä käytän ficieni kazakinkielisissä kohdissa (koska se on se, johon olen eniten tottunut, ja mitä esimerkiksi Wiktionary käyttää). Täytyy nyt kyllä yrittää totutella tohon uuteen kirjaimistoon (siinä versiossa voi olla virheitä, koska naputtelin sen kirjain kerrallaan, ja mun on nyt vaikea iskostaa päähäni, että uuden romanisointitavan mukaan esim. kyrillisten і tulee olemaan latinalaisilla ı, mut й sekä и tulee molemmat olemaan i). En kirjoittanut versiota niillä latinalaisilla, joita Kazakstanissa käytetään tällä hetkellä kazakkia kirjoittaessa, koska ne tosiaan on näillä näkymin vanhentumassa, ja koska ne on musta muutenkin paikoitellen tosi epäloogiset ja -käytännölliset sekä vaikeaselkoiset (ei sillä et mun suomalaisella mielipiteellä paljoa painoarvoa olisi
).
Tämän on tarkoitus olla pieni pala
Otayuri omegaverseäni, niin että heidän muksunsa on syntynyt edellisenä päivänä (siksi tytöstä ei vielä puhuta nimellä). Tapahtumapaikkana on siis sairaala, ja sillä aikaa, kun Yuri nukkuu, Otabek ihastelee pientä esikoistaan. Olisin tämän ”taustan” halunnut kirjoittaa kunnolla itse tarinaan, mutta siihen taitoni edes tukimateriaalieni kanssa eivät riitä (ainakaan niin, että sen saisin järkevästi mukaan tarinaan).
Tarinan nimi Алтын tarkoittaa kazakiksi kultaa ja on lisäksi Otabekin sukunimi (kuin myös muksulle tuleva sukunimi). Tämän tarinan suhteen sillä on siis niin ikään kaksoismerkitys.
АлтынӘке.
Ол – Отабек Алтын – әкесі болды.
Оның қызы кішкентай болды, гүл сияқты әдемі. Мінсіз.
Оның гүлі ұйықтап жатты. Ол сабырлы болды. Оны ештеңе мазаламады.
«Сені жақсы көремін,» деп сыбырлады Отабек. Ол қыздың маңдайынан сүйді. «Сен менің сәулем, алтыным.»
Қыз түшкірді. Отабек жай күлді.
«Неге сен сондай сүйкімдісің?» деп сұрады ол.
Қыз жауап бермеді – Ол жасай алмады. Ол әлі ұйықтап жатқан болатын.
«Ұйықта, кішкентай гүлім,» деді Отабек. «Ұйықта. Мен сені қорғаймын.»
Отабек иығының артына қарап, Юрийді көрді. Ол да ұйықтап жатты. Ол ұзақ күннен кейін шаршады болды – Босану өте қиын болды.
«Мен сені де қорғаймын, Юра,» деді Отабек. «Өйткені сені сүйемін, қазір және әрдайым, менің сарбазым.»
Содан кейін Юрий де түшкірді. Тағы да Отабек күліп, тоқтай алмады.
Оның отбасы әлемдегі ең жақсы болды.
Spoiler: romanisointi 1 näytä Altyn
Äke.
Ol – Otabek Altyn – äkesı boldy.
Onyŋ qyzy kışkentai boldy, gül siiaqty ädemı. Mınsız.
Onyŋ gülı ūiyqtap jatty. Ol sabyrly boldy. Ony eşteŋe mazalamady.
«Senı jaqsy köremın,» dep sybyrlady Otabek. Ol qyzdyŋ maŋdaiynan süidı. «Sen meniŋ säulem, altynym.»
Qyz tüşkırdı. Otabek jai küldı.
«Nege sen sondai süikımdısıŋ?» dep sūrady ol.
Qyz jauap bermedı – Ol jasai almady. ol äli ūiyqtap jatqan bolatyn.
«Ūiyqta, kışkentai gülım,» dedı Otabek. «Ūiyqta. Men senı qorğaimyn.»
Otabek iyğynyŋ artyna qarap, İuriidi kördi. Ol da ūiyqtap jatty. Ol ūzaq künnen keiın şarşady boldy – Bosanu öte qiyn boldy.
«Men senı de qorğaimyn, İura,» dedi Otabek. «Öitkenı senı süiemın, qazır jäne ärdaiym, meniŋ sarbazym.»
Sodan keiın İurii de tüşkırdı. Tağy da Otabek külip, toqtai almady.
Onyŋ otbasy älemdegı eŋ jaqsy boldy.
Spoiler: romanisointi 2 näytä Altın
Äke.
Ol – Otabek Altın – äkesi boldı.
Onıñ qızı kişkentay boldı, gül sïyaqtı ädemi. Minsiz.
Onıñ güli uyıqtap jattı. Ol sabırlı boldı. Onı eşteñe mazalamadı.
«Seni jaqsı köremin,» dep sıbırladı Otabek. Ol qızdıñ mañdayınan süydi. «Sen meniñ säwlem, altınım.»
Qız tüşkirdi. Otabek jay küldi.
«Nege sen sonday süykimdisiñ?» dep suradı ol.
Qız jawap bermedi – Ol jasay almadı. Ol äli uyıqtap jatqan bolatın.
«Uyıqta, kişkentay gülim,» dedi Otabek. «Uyıqta. Men seni qorğaymın.»
Otabek ïığınıñ artına qarap, Yurïydi kördi. Ol da uyıqtap jattı. Ol uzaq künnen keyin şarşadı boldı – Bosanw öte qïın boldı.
«Men seni de qorğaymın, Yura,» dedi Otabek. «Öytkeni seni süyemin, qazir jäne ärdayım, meniñ sarbazım.»
Sodan keyin Yurïy de tüşkirdi. Tağı da Otabek külip, toqtay almadı.
Onıñ otbası älemdegi eñ jaqsı boldı.
Altin/KultaIsä.
Hän – Otabek Altin – oli isä.
Hänen tyttärensä oli pieni, kaunis kuin kukka. Täydellinen.
Hänen kukkansa oli unessa. Tämä oli rauhallinen. Mikään ei tätä häirinnyt.
”Rakastan sinua”, Otabek kuiskasi. Hän suukotti tytön otsaa. ”Sinä olet valoni, kultani.”
Tyttö aivasti. Otabek vain nauroi.
”Miksi olet niin suloinen?” hän kysyi.
Tyttö ei vastannut mitään – eihän hän osannut. Hän nukkui edelleen.
”Nuku, pieni kukkani”, Otabek sanoi. ”Nuku. Minä suojelen sinua.”
Otabek katsoi taakseen ja näki Yurin. Tämäkin oli unessa. Tämä oli väsynyt pitkän päivän jäljiltä – synnytys oli ollut todella raskas.
”Minä suojelen sinuakin, Yura”, Otabek sanoi. ”Sillä minä rakastan sinua, nyt ja aina, soturini.”
Sitten Yurikin aivasti. Toistamiseen Otabek nauroi eikä pystynyt lopettamaan.
Hänen perheensä oli maailman paras.
A/N: Ficissä Otabek hellittelee tytärtään kutsumalla tätä sanoilla сәулем (säwlem/säulem), алтыным (altınım/altynym) ja гүлім (gülim/gülım). Olen kääntänyt ne suoraan (valoni, kultani ja kukkani). Ne voi suomeksi kuulostaa osin vähän hassulta, mutta tällä lailla kazakiksi omia rakkaita nimitellään
Ja siis onhan meilläkin vaikka mitä hellittelynimiä käytössä, murukin tosi yleinen! Mun mielestä on kyl ihan parasta, että sekä suomeksi että kazakiksi itselleen rakkaita ihmisiä kutsutaan kullaksi.
Kohdan ”synnytys oli ollut todella raskas” kirjoitin suomeksi pluskvamperfektiin, vaikka kazakinkielisessä versiossa mitään aikamuotoeroa muuhun tekstiin ei ole. Mä en nimittäin tutkimustyöstäni huolimatta saanut hahmotettua, onko kazakissa erikseen pluskvamperfektiä vai käyttääkö kaikki mennyt aika samoja aikamuotoja (sen sijaan löysin kyllä verbimuotoja, joita ei suomessa käytetä).