Nimi: Kolmion takaa
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Fandom: Ace Attorney
Hahmot: Phoenix Wright, Miles Edgeworth ja Miles Edgeworthin komea punainen urheiluauto
Ikäraja: S
Tyylilaji: huumori
Haasteet: FanFic100 (42. Kolmio), Vuosi raapalehtien VII
Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat Ace Attorneyn luojille. En ansaitse tällä rahaa.
A/N: Se, jossa Miles Edgeworthin urheiluauto kärsii eniten. (Musta alkaa huolestuttavasti tuntua siltä, että mun on miltei mahdotonta keksiä otsikoita, jotka EI alkaisi K:lla...)
KOLMION TAKAA
300 sanaa
Phoenix oli kokenut paljon ikäviä kommelluksia elämänsä aikana. Hänet oli yritetty lavastaa syylliseksi murhaan, hän oli tippunut palavalta sillalta, hän oli menettänyt itselleen tärkeitä ihmisiä ja hänet itsensä oli yritetty tappaa… Hän ei kuitenkaan muistanut, että olisi vielä kertaakaan pelännyt yhtä paljon kuin hän nyt pelkäsi.
”Entä auton vakuutuspaperit?” konstaapeli kysyi.
”Eh, katsos kun tämä itse asiassa ei ole minun autoni…” Phoenix mutisi niskaansa hieroen. Hän tuskin kykeni katsomaan vinoon vääntynyttä liikennemerkkiä ja punaisen urheiluauton ruttuun ajettua nokkaa.
Hänen olisi pitänyt tietenkin olla tarkkaavaisempi tullessaan kolmion takaa risteykseen. Silloin hän olisi ehkä huomannut moottoripyörän ajoissa, eikä hänen olisi tarvinnut tehdä väistöliikettä suoraan kyseenomaisen kolmion tolppaan.
”Kenen auto tämä sitten on, herra Wright?”
”Eeeh-hehe”, Phoenix nauroi hermostuneena. ”Miles Edgeworthin.”
Konstaapeli kohotti kulmiaan. ”Syyttäjä Miles Edgeworthin? Hah, olet pahassa pulassa. Se mies rakastaa autoaan.”
Phoenix nyökytteli epätoivoista huutoaan pidätellen. Totta kai koko poliisilaitos tiesi Edgeworthistä ja tämän kalliista urheiluautosta. Hitto, miksi hänen oli edes pitänyt lainata koko kotteroa. Hän olisi aivan hyvin voinut polkea Edgeworthin tärkeät paperit syyttäjäntoimistoon pyörälläkin.
Mutta oli yksin Edgeworthin häpeä, että tämä oli luovuttanut autonsa avaimet hänelle. Jos Edgeworth oli yhtä fiksu kuin väitti, tämä ei olisi lainannut autoaan Phoenixille, joka vasta viime viikolla oli päässyt ajokokeensa läpi viidennen yrityskerran jälkeen. Eihän Phoenix varsinaisesti ollut aikaisemmista neljästä hylätystä kokeesta syyttäjälle kertonutkaan, mutta totuus piti: koko jupakka oli Edgeworthin syytä!
”E-Edgeworth?” Phoenix änkytti puhelimeen, kun konstaapeli jätti hänet odottamaan hinausautoa.
”Wright?” Edgeworth vastasi. ”Kuulostat hermostuneelta. Onko jotain sattunut?”
”Ehei, ei sitten yhtikäs mitään”, Phoenix naurahteli. ”Jätin paperit työpöydällesi.”
Edgeworth hiljeni epäilyttävän pitkäksi aikaa. Phoenix pyöri ympyrää ja nieleskeli kuivaan kurkkuunsa.
”Wright”, Edgeworth lopulta sanoi, ”miksi Gumshoe lähetti minulle osanottoviestin?”
”Anteeksi?”
”Hän ottaa osaa menetykseeni.”
”Aah, niin juu…”
”Onko minun autolleni –?”
Phoenix painoi punaista luuria. Jos hän olisi nopea, hän ehtisi lentokentälle, ennen kuin Edgeworth ymmärtäisi, mitä oli tapahtunut.
