Ficin nimi: Toukokuinen takatalvi
Kirjoittaja: Maissinaksu
Fandom: South Park
Ikäraja: S
Paritus: Craig/Tweek
Genre: Slice of life
Summary:
Tweek puraisi huultaan pyrskähtäessään naurusta. Sellainen sopikin tälle paremmin kuin toukokuisen lumisateen murehtiminen.A/N: Aluksi mietin, että kirjoittaisin pitkästä aikaa dialogia, mutta kirjoitusfiilis päätti toisin. Epäilemättä mukana on ripaus inspiraatiota tosielämästä, kun tuo sää tuntuu vaihtelevan aivan miten sattuu. Ihme vaikka tulisi toukokuussakin lunta.
***
Siinä ei ollut mitään uutta, että Tweek tapasi uppoutua omiin maailmoihinsa tunneilla, mutta kun venkoilua ja itsekseen mutisemista oli jatkunut aikansa, Craigin oli ollut pakko tehdä lähellä istuville palvelus ja läpsäyttää tätä viivoittimella selkään pari kertaa. Oli lisäksi ollut vain ajan kysymys, milloin herra Garrison olisi menettänyt hermonsa ja kehottanut Tweekiä kipaisemaan ärsyttämässä vaihteeksi kuraattoria.
Kellon viimein piristessä Craig sulloi kirjansa reppuun ja kääntyi edessään istuvaa Tweekiä kohti.
"Haluatko valaista, mikä sinua riipii, Tweekers?"
"Oletko katsonut ulos?" tämä tiukkasi kiertäessään termospullonsa korkin tiukasti kiinni. "Näetkö millainen sää siellä on?"
Craig siristi silmiään vilkaistessaan maisemaa kaihtimien välistä. "Oho, siellä tulee lunta."
"Joo, niin tulee!" Tweek ärähti. "Ja nyt on toukokuun alku, saamari! Ei se ole mikään oikea aika lumisateelle varsinkaan parin viikon lämpimämmän sään jälkeen!"
"Jätkä, me asutaan Coloradossa", Craig totesi kuivasti. "Ikään kuin täällä muutenkaan pätisivät normaalit luonnonlait."
"Hmmh", Tweek nurisi säpsähtäen jälleen ahdistuksensa johdosta. "Tätä se ilmastonmuutos teettää –"
"Tweek, muru." Craig laski kätensä poikakaverinsa hartialle. Siitä tulisi
pitkä iltapäivä, jos Tweek saisi päähänsä alkaa panikoida ilmastonmuutoksestakin. "Ilmastonmuutos on paskaa, mutta sama juttu se on joka vuosi sään kanssa. Ei se ole mikään yllätys, että vielä loppukeväästä iskee takatalvi."
"Ääh, menin jo heittämään talvihanskatkin vintille menevään laatikkoon, enkä taatusti hae niitä enää takaisin!"
"Mikset hakisi?"
"Sinä et ole käynyt meidän vintillä", Tweek mutisi vainoharhaisen kuuloisesti. "Siellä kummittelee ja muuta paskaa."
"Oho, vau."
"Ei se ole mikään vau!" Tweek murahti, mutta näytti etäisen huvittuneelta. "Mikä sinua vaivaa?"
"Kunhan ajattelin tarjoutua hakemaan ne hanskasi", Craig totesi. "Ehkä myös nappaan kummituksesta kuvan ja käärin hyvät rahat."
Tweek tuhahti. "Et todellakaan ole menossa meidän vintille yksin...!"
"Voit tulla mukaan kaikin mokomin."
"Aivan varmasti, h-haista huilu –"
"Hakkaa hanskaan", Craig tokaisi takaisin. "Ei kun ne taitavatkin olla siellä ullakolla, voi hitsi."
Tweek puraisi huultaan pyrskähtäessään naurusta. Sellainen sopikin tälle paremmin kuin toukokuisen lumisateen murehtiminen.