Nimi - Liian aikainen aamu Ouluun
Kirjoittaja - Dokumentti
Beta - LunaLotta
Ikäraja - S
Genre - aamuangstia ja söpöilyä
Paritus - Janne/Roope
Haasteet :
One True Something 2 - One True Genre - Slash
Arkifest - Aamurutiini
A/N - Näistä herroista voi lukea lisää
täältä, jos kiinnostaa. Sijoittuu
Siroloita, toimittajia, juorulehtiä ja metsätie jälkeiseen aikaan.
Varoitan kahdesta kirosanasta, jotka esiintyvät dialogissa.
Liian aikainen aamu Ouluun
Janne vihaa kiireisiä aamuja. Vihaa loskaa, jota sataa ikkunan takana taivaan täydeltä. Vihaa kylmiä lattioita ja uutta lipastoa, johon hän on lyönyt pikkuvarpaansa viikon sisällä kolmesti. Häntä ärsyttää, kun ensimmäisessä parissa sukkia on aina reikä. Häntä ärsyttää, kun aamukahvi unohtuu pöydän kulmalle ja jäähtyy.
”Kylmä kahvi kaunistaa", Roope mutisee raahustaessaan Jannen ohi kylpyhuoneeseen suikaten pusun Jannen poskelle.
Janne irvistää takaisin ja kaataa kylmät kahvit lavuaariin nielaistuaan suullisen. Kylpyhuoneesta kuuluu meteliä ja Janne osaa jo odottaa, hän pystyy lähes laskemaan. Neljä, kolme, kaksi, yk – .
”AAAAAA!" kuuluu Roopen karjaisu. ”Vittu!”
Janne hymähtää huvittuneena, Roope unohtaa aina, että hänen luonaan lämpimän veden tulo kestää kauemmin. Haukotus kihelmöi leukaperiä ja Janne suuntaa makuuhuoneeseen vaatekaapilleen. Hänen ei onneksi tarvitse edustaa. Hän vetää päälleen tummat farkut ja joukkueen hupparin.
Kylpyhuoneessa Roope kuivailee itseään ja kietoo juuri pyyhkeen lantiolleen. Janne hymähtää pettyneesti puolitosissaan. Roope hivuttaa pyyhettä alaspäin virnistäen. Janne avaa peilikaapin ja poimii kahdesta hammasharjasta vihreän. Roopen hammasharja on kotiutunut hyvin hänen omansa viereen, jo kuukauden Roopella on ollut oma Jannen luona. Jokainen yksin herätty aamu Roopen valkoharmaa hammasharja hymyilyttää häntä.
Roope hymyilee Jannelle peilin kautta ja nappaa oman hammasharjansa. Janne hankaa takahampaitaan ja katselee Roopen tummia piirteitä. Hän on helvetin onnellinen. Häntä väsyttää ja vituttaa, kun joku on keksinyt lähteä Ouluun ihan liian aikaisin aamulla. Mutta hän saa herätä yhdessä Roopen kanssa ja saa aamulla pusuja, haleja ja lämpöä kylmyyteen.
”Olisit tullut mun kanssa suihkuun", Roope mutisee, sylkäistyään suullisen vaahtoa lavuaariin.
Roope nojaa vähän lantiollaan Janneen. Janne on käynyt jo illalla, mutta silloin Roope ei ollut jaksanut raahautua enää suihkuun.
”Se oliskin ollut nopeaa, meillä on nyt jo kiire", Janne nauraa ja huuhtelee hammasharjansa.
Hetkeksi hän kietoo kätensä Roopen lantiolle ja painaa kasvonsa tämän kaulalle. Hän hengittää syvään Roopen puhdasta tuoksua. Sitten hän painaa huulensa Roopen suupieleen.
”Mee pukemaan tai me oikeasti myöhästytään", Janne käskee ja läväyttää hellästi kädellään Roopea takapuolelle.
”Mä vihaan aikaisia aamuja", Roope murahtaa ja varastaa suudelman pakoon yrittävältä Jannelta.
”Mäkin, mut vihaan enemmän myöhästymistä.”
Roope mutisee jotain, mutta painuu makuuhuoneeseen. Janne suuntaa keittiöön. Kuten tavallista, hän nappaa mukaan muutaman banaanin ja vesipullon. Roope ei ole taaskaan syönyt mitään. Janne itse on pakannut omat tavaransa puurokulho toisessa kädessä. Sekin on yksi huono tapa. Kumpikaan ei koskaan pakkaa ajoissa, vieraspeliaamut ovat kiireisiä, eikä aamuista ehdi nauttia. Eniten Janne nauttii juuri niistä aamuista, kun heillä on aikaa. Mutta kiireiset aamutkin tuntuvat nykyisin erilaisilta. Haukotteleva Roope palaa makuuhuoneesta huppu päässään ja näyttää siltä, että aamu todellakin on aivan liian aikainen.
”Valmista?” Janne kysyy ja ojentaa Roopelle vielä termosmukillisen kahvia, ansaiten toiselta hymyn.
”Ei, en mä halua lähteä", Roope mutisee puoliksi leikillään hörpäten kahvia.
Jannea hymyilyttää. Yleensä Roope on se, joka keittää kahvit ja tekee Jannelle aamupalaa. Roopen aamupalabravuuri on banaaniletut, joita Janne rakastaa. Se yleensä tapahtuu kuitenkin noin kolmea tuntia myöhemmin. Tällaisina aamuina Roope ei tosiaankaan ole tarpeeksi hereillä edes laskemaan kahvinpuruja, saati sitten heräämään tarpeeksi ajoissa ehtiäkseen juoda kahvinsa ennen lähtöä.
”Kaikki mukana?” Janne varmistaa.
”Luulisin.”
Roope vetää Jannen lähelleen.
”En oo saanut kunnon aamupusua", Roope työntää alahuultaan vähän esille.
”Anteeksi kamalasti”, Janne sanoo sydämistyneenä. ”Kamalaa kuinka sua täällä kohdellaan.”
Roope nyökkää täydellä pokerilla edelleen näyttäen surkealta. Janne nojautuu lähemmäksi ja imaisee hieman Roopen eteenpäin työntynyttä alahuulta. Roope inahtaa ja suutelee takaisin. Kahvi sekoittuu minttuiseen hammastahnaan ja Janne tahtoisi vain jäädä siihen. Jannen puhelimen vaativa viestiääni kuitenkin keskeyttää suudelman ennen kuin se muuttuu liian intohimoiseksi.
Puoli minuuttia ja mä lähden! 6.54 |
”Vittu! Kello on jo viittä vailla!” Janne parahtaa ja säntää eteiseen Roope perässään.
He ovat sopineet, että Joona hakee heidät varttia vailla, jotta he ehtivät kentälle ajoissa. Kuten tyypillistä, Janne on lopulta unohtanut tarkkailla kelloa. Janne potkaisee jalat kenkiin ja nappaa molempien takit naulakosta. Roope ottaa urheilukassit, johon he ovat pakanneet muutaman päivän vaatekerrat.
Roopen kahvi läikkyy portaissa termosmukista betonille. Joonan punainen Audi on parkkeerattu rapun eteen ja Janne virnistää pahoittelevasti avatessaan oven.
”Voisitteko joskus herätä ajoissa?” Joona murahtaa.
”Sori", Roope vastaa ennen Jannea.
”Tai sitten nukutte tästä lähtien erillään, jos aamuisin ei pääse liikkeelle yhdessä”, Joona marmattaa vielä kiihdyttäessään pihasta.
Janne hymähtää, keskustelu on liiankin tuttu ja Janne päättää, että seuraavan pelireissun aamuna he heräävät ajoissa. Tosin niin hän päätti viimeksikin.
