Lehmuksen alla, S, raapale

[Thelina]

Nimi: Lehmuksen alla
Kirjoittaja: Thelina
Ikäraja: S
Tyylilaji: Fluff
Hahmot: Raitapaitapoika/kertoja
Tiivistelmä: Kuukausien jälkeen uskalsin lopulta luottaa aavistuksiini ja ymmärsin, mitä tahdoit tutkivalla katseellasi minulle sanoa.
A/N: Ronen toivoi tämän päiväisessä joulukalenteriluukussa kuutta lausetta raitapaitapojasta. En ehtinyt vastata siihen, joten tässä Ronenille 6 + 1 lausetta lisää raitapaitapojasta raapaleen muodossa 😊 Tämän voi ajatella sijoittuvan Lehmusten kaupunkiin, eli Lappeenrantaan!

Lehmuksen alla

Muistin sinut heti ensimmäiseltä koulupäivältä. Kävelin jännittyneenä perässäsi, seuraten raitapaitaasi ja tuulen tuivertamaa tukkaasi luentosaliin, jossa uudet fuksit toivotettiin tervetulleeksi, niin kuin joka syksy. Päädyin istumaan vähän yläviistoon sinusta, eikä minulla silloin ollut vielä aavistustakaan, mitä tulisi myöhemmin.

Meidät jaettiin ryhmiin ja pian jo huomasin, että sinäkin olit tullut tänne opiskelemaan energiatekniikkaa. Kun tervehdit minua, kätesi oli lämmin ja äänesi matala, sellainen, joka alusta asti sai minut värisemään sisältä päin.

Kuukausien jälkeen uskalsin lopulta luottaa aavistuksiini ja ymmärsin, mitä tahdoit tutkivalla katseellasi minulle sanoa. Silloin, kalpean aurinkoisena kevättalven päivänä keräsin vihdoin kaiken rohkeuteni ja suutelin raitapaitaista poikaa lehdettömän lehmuksen alla.

[Waulish]

Iiks miten ihana! Säntäsin heti lukemaan tämän, koska kiinnostuin raitapaitaoriginaalista tuolla Whapin puolella, mutta enhän minä nyt luettuani osaakaan muuta kuin hihkua innoissani, kun tämä on niin söpö!

Olen aina pitänyt tutustumistarinoista ja ensimmäisistä kerroista. Niissä on jotain kutkuttavaa ja samaistuttavaa. On jotenkin rauhoittavaa, että kertoja ja raitapaitapoika ovat molemmat uuden äärellä ja ikään kuin samassa veneessä. Ehkäpä molemminpuoleinen kiinnostuskin orastaa jo tuosta ensikohtaamisesta lähtien. Ihanaa, miten tämä pikkuruinen teksti kertoo oikeastaan kokonaisen tarinan ensisilmäyksestä ensisuudelmaan. Tässä edetään ikään kuin yhdestä uudesta alusta toiseen uuteen alkuun, ja se on miellyttävä ja harmoninen rakenne.

Varmaan tarpeetonta sanoakaan, mutta tietysti tykkään tässä myös teekkareista. Teekkarit. ♥

Kiitoksia lukukokemuksesta, aivan ihana pikku tarina! -Walle

[Parris]

Oi että, kiitos yllätyksestä! Yliopistoympäristöön sijoittuvat tekstit ovat mulla lähellä sydäntä oman elämäntilanteen vuoksi, ja tällainen ekan päivän kohtaaminen on tosi kiva. Kyllähän se noin on, että jotkut tyypit vaan kaappaavat kiinnostuksen ensisilmäyksestä, ja paremmin tutustuminen voi johtaa tällaisiin onnen hetkiin. Vika lause oli ehkä suosikkini, yksityiskohdat kevättalvisesta päivästä lehdettömään lehmukseen elävöittivät tilannetta mukavalla tavalla. Kiitos! <3

[Avaruuspiraatti]

Bwaa, miten suloinen ♥ En osaa sanoa mitään järkevää, joten lainaan vaan lempikohtani. Jotenkin aina tällaiset "hahmo ihastuu toiseen heti ensisilmäyksestä" vaan on just sitä Jotain, mistä tykkään lukea.

Kun tervehdit minua, kätesi oli lämmin ja äänesi matala, sellainen, joka alusta asti sai minut värisemään sisältä päin.

Kiitos suloisesta makupalasta!

[Thelina]

Waulish: Ihana kommentti, sydämeni on onnellinen ja ihanaa kuulla, että tykkäsit! Minäkin pidän tutustumis- ja ihastumistarinoista, ensimmäisistä kerroista ja ensisuudelmista ♥ ja teekkareista tottakai Kiitos kommentista ♥

Ronen: Ole hyvä ♥ Minäkin olen viime aikoina tykännyt kaikista yliopistojutuista, siksipä varmaan raitapaitapoika hyppäsi mielessäni heti yliopistolle Mietin myös sitä, miten elävästi itsellekin on jäänyt mieleen monia yksityiskohtia siitä ihan ensimmäisestä päivästä yliopistolla, vaikka en kohdannutkaan ketään raitapaitaa Kiitos kommentista ♥

Avaruuspiraatti: Tuo taitaa olla omakin lempikohtani Olen niin iloinen, että pidit tästä, kiitos paljon kommentistasi ♥

[tirsu]

Aawws, tää oli todella suloinen. ^ ^ Vähän jäi harmittamaan, kun tämä oli niin lyhyt, olisin mielelläni lukenut lisääkin, mutta ei makeaa mahan täydeltä.

Sitä jäin miettimään, että miten kertoja tiesi, että hänellä ja raitapaidalla oli sama suunta... Mutta toisaalta, kai ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden käytös eroaa vanhemmista opiskelijoista, he kun ovat jo tottuneet paikkaan.

Anyhoo. Pidin siitä, että kaksikko sattui vielä kaiken lisäksi opiskelemaan samaa alaa. Itselleni tuli siitä tämä on kohtaloa-vibat. Olen myös heikkona ystävistä rakastavaisiksi-tropeen sekä mataliin ääniin.

Silloin, kalpean aurinkoisena kevättalven päivänä keräsin vihdoin kaiken rohkeuteni ja suutelin raitapaitaista poikaa lehdettömän lehmuksen alla.

Tää vika lause nousi suosikkikohdakseni. Se on yksinkertaisesti hyvin kaunis.

Kiitos tästä pienestä raapaleesta. Pahoittelen lyhyttä kommenttia.

-tirsu

[Thelina]

tirsu: Jotenkin ajatteli, että kertoja seuraa sellaista ehtymätöntä fuksien virtaa jonnekin yliopiston luentosaliin ja siinä väkijoukossa tämä raitapaita on kiinnittänyt heti hänen huomionsa Kiva, että tästä löytyi lyhyydestään huolimatta monta juttua, joista pidit! Lyhytkin kommentti ilahduttaa aina, kiitos kun luit ja kommentoit ♥

[Fiorella]

Olipa tämä soma, vaikka yllätti lyhykäisyydellään. Odotin jotenkin vaistomaisesti että jatkoa seuraa, mutta se olikin vain tällainen soma pikku tunnelmatuokio. Tosi herttainen ja arkisenlämmin sellainen. Jo tuo, kun alussa mainitaan, ettei ollut vielä aavistustakaan mitä oli tulossa, herättää heti ajatuksia mieleen, mitä mahtaakaan olla tulossa.

[Thelina]

Fiorella: Tämä oli tosiaan alunperin ajateltu joulukalenterin kuuden lauseen joululahjoihin, siksi niin lyhyt Hauska tuo, että alun maininta herätti heti kiinnostuksen, mitä onkaan tulossa Kivaa, että tykkäsit, kiitos kommentista ♥

[Ansa]

Kommenttiarpajaisista hei, ja onnittelut sen voitosta. ❤️

Tämä oli kaikessa söpöydessään ihanan aidon ja uskottavan tuntuinen, sellainen oikeasti hyvän tuulen elämänmakuinen. Nopeaa luettavaa, minkä vuoksi pidänkin tunnelmointipätkistä paljon, kun kärsivällisyyteni lukijana on näille just hyvä. 😅
Erityisen paljon pidän lopun onnellisuudesta ja kauniista kuvailusta. Näitä voisin lukea lisää. 🥰

-Ansa

[Vendela]

Tämä on mennyt minulta aikoinaan ihan kokonaan ohi, mutta onneksi huomasin tämän nyt

Oi että miten pehmeä ja suloinen tämä oli! Opiskelijamiljöö toimii kyllä täydellisesti ja siitä löytyy paljon ammennettavaa Raitapaidasta tuli vahva mielikuva Marimekkoon enkä lopulta osannut oikein päättää että onko hahmolla Jokapoikapaita vai trikoopaita päällä Ehkä kallistun Jokapoikaan.

Luin tämän ensimmäisellä kerralla automaattisesti slashina. Sitten ryhdyin miettimään että voisiko kertoja ollakin tyttö ja lopulta pyörittelin asiaa siltä kantilta, että onko sukupuolella oikeastaan edes väliä Tässä oli ihanan voimakas ihastuminen mikä kasvoi tuohon loppuhuipennukseen kun kertoja uskalsi viimein ottaa sen ratkaisevan askeleen

Paljon herätti siis ajatuksia tämä lyhyt kuuden plus yhden lauseen tarina! Kiitos tästä

Vendela

[Violetu]

Awww, olipa tämä söpö, herätti tosi vahvoja visuaalisia mielikuvia. Raitapaita, lehmukset ja kalpean aurinkoinen kevätpäivä ^^
Ensimmäinen koulupäivä toimii hienosti lähtökohtana, koska se on aina täynnä jännitystä, odotusta ja hiukan hermostustakin. Tässä päähenkilö pääsi onneksi keskittymään raitapaitapoikaan, josta paljastui sitten vähän kerrallaan miellyttäviä juttuja <3

~Violet kiittää

[Thelina]

Ansa, onpa ihanaa kuulla, että tämä oli elämänmakuinen ja tuntui aidolta ♥ Minäkin tykkään pienistä tunnelmointipalasista, pitäisi sekä lukea että kirjoittaa niitä taas enemmän! Kiitos kommentista!

Vendela, minä taas ajattelin heti tasaraitapaitaa mutta Jokapoika toimii ehdottomasti ja antaa taas vähän erilaisen mielikuvan hahmosta! Tämä oli tarkoituksella kirjoitettu niin, että lukija voi itse päättää, ajatteleeko tarinan slashina vai miten. Hauskaa, miten paljon pohdintaa voi tulla pikkuisesta tarinasta, kiitos kommentista ♥

Violetu, se on aina kiva kuulla, että teksti herättää vahvoja mielikuvia, koska jotenkin itse näen aika selkeästi mielessäni tapahtumat, kun kirjoitan Ihanaa, että tykkäsit, kiitos kommentista ♥