Pastellisävyihin (juhannus) | S, juhannustunnelmointi

[Neptunus]

Nimi: Pastellisävyihin (juhannus)
Ikäraja: S
Tyylilaji: juhannustunnelmointi
Haasteet: Originaalikiipeily (58. Kesä)

Pastellisävyihin (juhannus)

Ronjasta se on paras juhannus koskaan. Aurinko hivelee paljaita käsivarsia pilvettömältä taivaalta ja saa vedenpinnan välkkymään. Järvi avautuu tummansinisenä ja heijastaa läheisten saarten kuvajaiset. Korviin kantautuu kevyttä linnunlaulua ja ötököiden surinaa. Ronja huomaa hämähäkin kuistin lautojen välissä, mutta on välittämättä.

Jännittää, kun Saila työntää soutuveneen järveen. Ronja on istunut ainoastaan kerran sellaisessa ja siitäkin on melkein kaksi vuosikymmentä. Ei häntä pelota, hän luottaa täysin Sailaan. Kokemus on vain uusi. Ronja huomaa kuitenkin pitävänsä veneen lipumisesta järven kannella, ja jännityskin laukeaa. Tuuli tuivertaa kevyesti hiuksissa ja kaikki tuntuu mahdolliselta. Saila rohkaisee häntä kokeilemaan soutamista. Ronja tarttuu airoihin ja huomaa sen vaikeammaksi miltä näyttää.

Kiuas sihisee. Kuuma ilma polttelee ihoa, mutta Ronja päättää kestää sen. Hän tuntee mieltä kohottavaa ylpeyttä. Hän on noussut veneen kyytiin ja saarelle, hän on uskaltanut soutaa. Päivä tuntuu niin voitokkaalta, että Ronja istuu tiukasti lauteilla, vaikka Saila heittää lisää vettä kiukaalle. Sihisee, hiki noruu ihoa pitkin. Ronja poistuu saunasta ja pulahtaa suoraan viileään veteen. Olo on kevyt, kuin uudestisyntynyt.

Yötä kohden pastellisävyt maalaavat taivaan. Aurinko on laskenut ja jättänyt jälkeensä hempeää vaaleanpunaista, viileää violettia. Ronja siemailee valkoviiniä Sailan vaaleaan neuleeseen kietoutuneena ja katselee ihastuneena hiljaa hiipuvia värejä. Lämmin tunne on pesiytynyt kylkiluiden taakse, ja Ronjaa hymyilyttää. Hän on onnellinen.

Se on hänestä paras juhannus koskaan.

[Fiorella]

Olipa tässä ihana tunnelma, oikein seesteinen kesäinen idylli. Voin samaistua tunnelmaan, kun tulin itsekin juuri vasta mökiltä ja uimasta vaaleanpunaisen sävyisissä aalloissa.

On jotenkin erityisen ihana lukea, miten Ronja tuntee hiljaista ylpeyttä siitä, että on uskaltanut kokeilla ja tehdä jotakin uutta ja tavallisuudesta poikkeavaa. Vaikka tässä ei tarkemmin sitä eritelläkään, on selvää, ettei Ronja ole mikään mökki-ihminen ja että hän on tosiaan lähtenyt Sailan mukaan juhannuksen viettoon - ilmeisesti tämän mökille. Ei ihme, että tuossa pastelli-idyllissä kaikki tuntuu niin täydelliseltä, onhan siellä niin kaunista kaikkialla ja ennen kaikkea ihana Saila, joka kannustaa uuden äärellä ja antaa villatakkinsakin lämmittämään illan viiletessä. Tällaiset hetket jättävät lämpimiä muistoja.