Jotenkin tulee heti ensimmäisenä mieleen, että oletpa rohkea kun ruotsiksi uskallat kirjoittaa ja julkaista tarinanpätkän. Itse en ainakaan olisi kehdannut omilla taidoillani, varmaan ei moni muukaan.
Itse pidin tästä paljon. Ymmärsinkin jopa varsin kiitettävästi, mitä nyt en ehkä muutaman sanan merkitystä kyennyt palauttamaan mieleeni, mutta sanakirjasta tsekkaaminen kesken kaiken ei tuntunut hyvältä idealta, olisi vain rikkonut tunnelman. On toisinaan tosi virkistävää vaihtelua lukea tällaisia ihan lyhyitä novelleja - minuuttinovelleiksiko niitä kutsutaan? Tykkään lukea tämäntyylisiä tiiviisti kirjoitettuja novelleja, jotka keskittyvät yksittäiseen tilanteeseen tai tunnetilaan. Minusta tässä oli "ihanan" surumielinen tunnelma ja tosiaan, kuten joku jo mainitsikin, vuodenajat tehostivat hyvin tunnelmaa vaikka sinänsä niiden käyttö tässä yhteydessä onkin kliseistä. Itselleni ei tullut sellaista tunnetta, että tekstistä olisi jäänyt ns. ydin puuttumaan, johtuen varmasti siitä, että tämä on kirjoitettu ruotsiksi.
Tämä oli muuten todella hyvä idea, täytynee itsekin kokeilla vastaavaa sitten, kun oma ruotsin yo on ovella.
Tsemppiä muuten kirjalliseen kokeeseen!