Totinen iltapäivä | S, fluffy (Molly/Arthur)

[Parris]

Nimi: Totinen iltapäivä
Kirjoittaja: Ronen
Fandom: Harry Potter
Ikäraja: S
Genre: fluffy
Hahmot: Molly/Arthur
Vastuuvapaus: En omista, en tienaa.
Haasteet: Arkifest II (haaste 10: yritys piristää arkea), Fluffy10 #3 (sanalla ymmärtää), Ficlet300 (sanalla 152. Kerma)

A/N: Oikein hyvää ja lämmintä syntymäpäivää ja joulunodotusta Isfetille! Toiveissasi synttärificcitopassa oli Mollya ja Arthuria, ja sain idean tällaiseen täysin höpsöön fluffailuun jouluaiheella. Toivottavasti tykkäät! <3


Molly hymyili, kun Kotikolon keittiön kellossa Arthurin viisari siirtyi osoittamaan kotiin saapumista. Kului vain pieni hetki, ja Arthur rymisteli ovesta sisään. Vasemmassa kädessään hänellä oli salkku, oikeassa sen sijaan keskisuuri pullo jotakin juotavaa, jota Molly ei heti tunnistanut. Arthur tervehti vaimoaan, laski tavaransa keittiön pöydän ääreen ja tuli sitten antamaan hänelle ison pusun ennen kuin siirtyi takaisin naulakon ääreen. Mollyn kasvoille levisi lämmin hymy, kun hän katseli Arthuria riisumassa ulkotakkiaan touhukkaasti. Miksi Arthurilla olikaan niin hyvä päivä?

”Miten meni töissä?”
”Oikein, oikein mainiosti! Tänään oli harvinaisen rauhallinen päivä, vaikka joulua kohden kaikki ilkiteot jästien joulukoristeita kohtaan lisääntyvät hurjin määrin… emme sentään joutuneet pysäyttämään eloon herätettyä joulupukkikoristetta, kuten viime viikolla.”
”Hyvä kuulla, kulta.”
”Ja! Minä löysin meille jästien joulujuomaa! Se kuulosti niin kiinnostavalta, että minun oli ihan pakko hankkia pullollinen… mitä mieltä olet, pistetäänkö maistaen tuota munatitoa?”
”… tarkoitatko munatotia?”
”Munatotiko se on? Mistä sinä sen nimen tiedät?”

Molly naurahti ja tuli silittämään hieman höpsön aviomiehensä poskea.

”Olen minäkin nähnyt siitä mainoksia, kun olen poikennut kaupunkiin välillä.”
”Selvä, hyvä on. Mutta niin, maistamaan…”

Arthur näpäytti taikasauvallaan astiakaapista kaksi mukia, kaatoi korkatusta pullosta suunnilleen puoli mukillista kummallekin ja toisella näpäytyksellä lämmitti totin täydellisen sopivaksi. Molly tarkasteli lähemmin pullon etikettiä ja nyökkäili samalla hyväksyvästi. Arthur ojensi toisen mukeista hänelle, ja aviopari kolautti mukien reunat yhteen kuin skoolaten.

Ensimmäinen suullinen oli niin herkullinen. Toti oli kermaista, lämmitti sisältä lempeästi – paljon paremmin kuin esimerkiksi tuliviski – ja jätti kanelisen jälkimaun suuhun. Molly joi pari hörppäystä, laski mukinsa pöydälle ja heitti pikaisen suukon Arthurin huulille. Munatoti maistui vielä paremmalta niiltä.

”Eikö olekin hyvää?”
”Voi Arthur –”
Molly pörrötti aviomiehensä harvenevia hiuksia.
”—ehkä minun täytyy tässä vaiheessa myöntää, että vaikka turhaudun joskus kaikkiin näihin sinun jästikokeiluihisi – en mainitse nyt mitään tämän enempää tuosta autostasi – kyllä sinäkin joskus osut naulan kantaan. Tällä kertaa ymmärrän täydellisesti, miksi innostuit totista. Tämä on niin täyteläisen jouluista ja lämmittää sydäntä.”

Arthur kulautti oman totinsa loppuun, työnsi tyhjän mukin kädestään pöydälle ja kaappasi Mollyn halaukseen.

”Mikään ei merkitse minulle enempää kuin rakkaan vaimoni tuki tällaiselle hölmöille unelmille, jästimaailman mysteerien ratkaisemiselle. Minä rakastan sinua, Molly.”
”Niin minäkin sinua, Arthur. Aina.”

[Isfet]

Voi kiitos, tämä oli oikein ihana! (ryömin hieman häpeissäni kommentoimaan viikkoa myöhemmin...)

Tämä oli tosiaankin suloisen pehmeä ja höpsön ihana teksti! Arthurista on aina kivaa lukea innostuneena jästijutuista, oli se sitten pistorasia tai munatoti! Mollykin suhtautui sangen avoimesti ja hyväksyvästi - minäkin jätän kommentoimatta autosta tällä kertaa - sillä onhan Arthur nyt hellyttävä. Nämä ovat ihana pari, ehkä paras mitä canonissa on.

”Mikään ei merkitse minulle enempää kuin rakkaan vaimoni tuki tällaiselle hölmöille unelmille, jästimaailman mysteerien ratkaisemiselle. Minä rakastan sinua, Molly.”
”Niin minäkin sinua, Arthur. Aina.”

Oi voi!! <3 Tämä sulattaa kyllä kaikki kylmänkohmeat jäsenet (sekä luultavasti myös aivot) <3

Kiitos.

[Fiorella]

Terveiset kommenttikampanjasta. Valikoin tämän listauksestasi, koska kuinka voisin vastustaa Molly/Arthur-ficciä, jota en ole vielä lukenut aiemmin!

Sen verran lyhythän tämä oli, ettei mitään kovin syvällistä analyysia ole luvassa, mutta suloisesti tässä tiivistyy kaikki se hellyttävä ja lämmin yhteisyyden tunne, joka tästä parista on jäänyt itselle päällimmäiseksi pintaan. <3 Alussa jo oli niin suloista, kuinka Molly tuli onnelliseksi nähdessään, että miehellä oli selvästi ollut hyvä päivä töissä. Hän oli heti tekemässä Arthurin olosta entistäkin parempaa osoittamalla kiinnostusta ja tahtomalla viettää hetken miehensä kanssa kaksin. Oli muuten aika herttaista sekin, että pariskunnalla oli tällainen ihana kahdenkeskinen tuokio, vaikka lapsia tavallisesti jaloissa pyöriikin.

Ja se, miten Arthur ihailee ja rakastaa vaimoaan, tuli tässä myös suloisesti esille. Tämä pariskunta lämmittää minun sydäntäni ja olen iloinen, että löysin tämän pehmoisen ja lempeän pikku ficin heistä! Kiitos!

[tirsu]

Heipparallaa! Nappasin tämän itselleni luettavaksi kommenttikampanjasta, koska Molly/Arthur.

Pakko aloittaa kommentointi sanomalla, että tällä on hauska otsikko. Se sisältää kivan pienen sanaleikin, mikä on mun mielestä aivan mahtavaa.

Lukiessani tätä rupesin miettimään, että eikö velhomaailmassa olekaan munatotia? Oon jostain syystä ollut siinä luulossa. Ehkä monissa ficeissä, joita oon lukenut, on ollut niin ja olen mieltänyt sen vuoksi asian olevan niin kirjoissakin. Mutta pidin siitä, että Molly tiesi juoman oikean nimen. Se teki Arthuriin vaikutuksen ja sai tämän rakastamaan vaimoaan entistä enemmän (jos se on edes mahdollista).

Itse en ole juonut munatotia koskaan, joten en tiedä sen mausta, mutta Molly kuvaili sen makua aivan loistavasti. Se voisi olla melkein kuin jostain munatoti-mainoksesta, joka saisi varmasti ihmiset ostamaan sitä. Melkein tekee itsekin mieli maistaa munatotia, jos sitä saa ilman alkoholia.

Ah, Arthurin jästikokeilut. Se on vain niin ihanaa, miten Arthur innostuu kaikista jästijutuista, oli kyseessä sitten munatoti tai auto, josta Molly sillä kertaa vaikeni. Ja vaikka Arthurin jästikokeilut Mollya usein turhauttavatkin, hän silti tukee miestään siinä, kuten Arthur tässä toi ilmi. Heillä on ihana ja rakastava suhde, molemmat tietävät, että toiseen voi luottaa ja tukeutua. Olet tuonut tässä todella hyvin ilmi Mollyn ja Arthurin välisen rakkauden.

Tää on niin ihanan suloinen. Ihanan mieltä lämmittävää lukemista, joka toi hymyn huulille. Molly ja Arthur ovat todella ihana pariskunta, ei heitä voi olla rakastamatta. ^^

Molly joi pari hörppäystä, laski mukinsa pöydälle ja heitti pikaisen suukon Arthurin huulille. Munatoti maistui vielä paremmalta niiltä.

Aaww! Ihastuttavan suloinen kohta. ^^

Kiitokset tästä mahdottoman suloisesta ficceröisestä! Tää on täysin hyvän mielen ficci, kerta kaikkiaan. (Mulle tuli tässä lukiessa kova hinku piirtää kaksikko. Täytyy muistaa lisää heidät piirrä nämä-listalle.)

-tirsu

[Elfmaiden]

Toiset ovat ehtineet jo antaa hienoja analysoivia kommentteja pariskunnan lämpimästä suhteesta, ja olen niiden sisällön suhteen samaa mieltä, joten kerron vain, että tämä oli oikein suloinen tarina.

En ole varma minne tämä ajoittuu, mutta ehkä Ronin ensimmäisen Tylypahkavuoden jouluun...? Ginny ainakin voisi olla kotona sillä hetkellä. 

Otsikko oli kivan monimerkityksellinen, ja ilahduin,  koska odotin sen kuvaavan mielialaa, ja silloin ei olisi varmaan kuvattu mitään idyllisiä tuntemuksia. Munatoti on sen sijaan minulle arvoitus, nimensä vuoksi olen aina pitänyt sitä epäilyttävänä enkä edes tiedä mitä se on (onko se ehkä sukua rommitotille? En tosin tiedä mitä siinäkään on, paitsi rommia?), mutta sait munatotin kuulostamaan hyvältä, joten ehkä pieni selvitystyö on tarpeen...