Nimi: Syy seikkailla
Kirjoittaja: Ronen
Ikäraja: S
Fandom: Super Mario -pelit
Genre: jouluinen fluffy
Hahmot: kapteeni Toad/Toadette
Vastuuvapaus: En omista, en tienaa.
Haasteet: Ficlet300 sanalla 215. Rohkeus
A/N: Kirjoitettu alun perin Finin joulukalenteriin 2017. Silmäsin läpi vielä ennen uudelleenjulkaisua, että on vähemmän syvään huokailua. Ja tosiaan, julkaisen erikseen, että saan tän haasteisiin. :>
Horisontissa, pyöreiden lumikukkuloiden keskellä loistaa sienen muotoinen talo, joka on kuorrutettu täysin värikkäisiin jouluvaloihin. Kapteeni Toad tähyää rakennusta, korjaa talvihattunsa asentoa (onhan se lumizombien keskellä taistellessa tärähtänyt hieman vinoon) ja astelee suuren reppunsa kanssa polkua urheasti eteenpäin. Kun kapteeni pääsee kukkulaa ympyröivän aidan portille, hän pysähtyy hetkeksi. Siinä se on vihdoin, koti. Pieni sienikansan jäsen voi seikkailla, matkustaa maailmoja ristiin rastiin, mutta mikään ei saa sydäntä pamppailemaan niin kuin kotiinpaluu rakkaiden luo.
Kapteenin nyrkki koputtaa talon ovea varovaisesti. Hetkeä myöhemmin vaaleanpunahattuinen hahmo kurkistaa pyöreästä ikkunasta. Silmät ikkunan alareunassa kirkastuvat heti nähdessään kapteenin. Toadette avaa innolla oven ja kiskaisee kapteenin reppuineen ovesta sisään tiukkaan halaukseen. Kapteeni rutistaa Toadettea yhtä lailla takaisin, ja onnen kyyneleet melkein kihoavat hänen silmiinsä, kun hän katselee ympäri talon olohuonetta. On joulukuusta, siinä kimaltelevia koristenauhoja, pöytää täynnä ruokavuoria, muhkeita lahjapaketteja…
Ja vaikka kapteeni Toadin sydän sykkiikin seikkailulle, ei olisi mitään syytä seikkailla ilman tätä – kotia, johon palata.