Ficin nimi: Stroboista tuleen
Kirjoittaja: tellie
Fandom: Supernatural
Genre: General
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Sam, Jess
A/N:
Shuffle VI - tarinoita satunnaistoistolla. Tulipahan tehtyä, vaikka ei tästä nyt ehkä kauheasti jäänyt jälkipolville kerrottavaa... Nightwish valittu, koska pitkiä kappaleita xD
I wish I had an angel
Musiikki pauhaa niin kovalla, että Samin korviin koskee. Hän ei ole koskaan aikaisemmin ollut yökerhossa, ei oikeassa yökerhossa. Vain niissä savuisissa kuppiloissa, joihin isä ja veli raahasivat hänet kerran toisena jälkeen.
Yökerho on erilainen, paljon kauniimpi ja huumaavampi. Drinkit tarjoillaan pienistä kartionmallisista laseista ja strobo saa tanssivien naisten hiukset ja hehkumaan.
Sam on yksin, eikä oikein tiedä mitä tehdä. Paikalla on Stanfordin opiskelijoita, mutta Sam tuntee heidät vain naamataulusta.
Yksi niistä tytöistä on Jessica.
Beauty and the beast
Tärkeään välikokeeseen on vain kaksi ja puoli tuntia ja Sam ihmettelee, miksi hän on lukenut niin paljon. Maailmassa on niin paljon kaikkea, niin paljon kaikkea sellaista, jota konsernilaki ei pysty ratkaisemaan koskaan. Miksi Sam edes yrittää, kun hän voisi tehdä jotain, josta olisi jotain hyötyä jollekulle?
”Penni ajatuksistasi”, vaaleatukkainen tyttö sanoo hymyillen. Hän on samalla kurssilla kuin Sam, ja hänen nimensä on Jessica.
Sam naurahtaa, vaikka kuulee oman naurahduksensa väkinäisyyden. ”En mitään, minä vain... En tiedä. Että voisi kai sitä jotain muutakin tehdä kuin lukea lakia.”
Jess kallistaa päätään ja hymyilee, aivan kuin hän ei ymmärtäisi, mistä on kysymys.
Eikä hän ymmärräkään. Sam päättää, ettei Jessican tarvitse koskaan edes yrittää ymmärtää. Laki on lakia, ja asianajajille maksetaan hyvää palkkaa. Ei se ehkä ole hohdokasta elämää, kaikilta osiltaan, mutta siitä Sam on varma, ettei hänen aikaisempi elämänsä ollut hohdokasta juuri miltään osa-alueeltaan.
Jessican vaaleat kiharat paidan hentoa vaaleanpunaista vasten hohtavat melkein kuin kultaisina.
Bye byt beautiful
Yökerho on sama, jossa opiskelijat usein käyvät. Sam on siellä vasta toista kertaa, ja ensimmäistä kertaa Jess on hänen käsipuolessaan.
Jess väittää, ettei juuri välitä yökerhoista. Sam ei oikein osaa päättää uskoako vai eikö. Jess käytti hirveän paljon aikaa laittautuakseen ja meikatakseen.
Tanssimusiikki pauhaa. Jessin huulikiilto hehkuu, kun Jess kumartuu kohti Samia ja painaa kevyen suukon hänen huulilleen.
”Tule tanssimaan, muru”, Jess ehdottaa, mutta Sam kieltäytyy. Ei hän osaa.
Sleeping sun
Sam ja Jess ovat olleet virallisesti yhdessä kuusi kuukautta. Puolivuosipäivän juhliminen tuntuu hieman typerältä, eihän se ole mikään oikea vuosipäivä. Toisaalta pelkkä opiskelu alkaa tuntua painostavalta.
”Kiivetään jonnekin katsomaan auringonnousua”, Sam ehdottaa.
Puhe saa Jessin nostamaan katseensa oppikirjasta.
”Auringonnousua”, Jess toistaa, ja Sam nyökkää.
Jess ei sano mitään. Aurinko ei ole edes vielä laskenut. Molemmat tietävät sen oikein hyvin.
”Jonnekin luonnon helmaan”, Sam jatkaa. ”Ei välttämättä nyt, tänään. Eikä huomennakaan. Kohta.”
Symphony of destruction
Sam ja Jess eivät koskaan katso auringonnousua luonnonhelmassa. Aina se jotenkin lykkääntyy. Aina on jokin vastuu, jokin meno, tai sitten jompikumpi on niin väsynyt, ettei se vaan huvita ollenkaan.
Aika kuluu. Sam on onnellinen, ja hän olettaa, että niin on kai myös Jess.
Sitten, halloweenina, Sam löytää pariskunnan asunnon ovelta veljensä. Ennen kuin 72 tuntia on kulunut, Jess palaa asunnon mukana. Auringonnousun katsominen luonnonhelmassa on vain yksi niistä asioista, joita pariskunta ei tehnyt yhdessä.