Otsikko: Opiskelun välttelyä
Kirjoittaja: LillaMyy
Ikäraja: S
Paritus: Antero/Oskari
Oikolukija: -
Tyylilaji: fluffy
Haasteet: Fluffy10 #3
K/H: Antero ja mysteerimies (jonka nimeksi paljastui Oskari) tekevät ensiesiintymisensä
täällä (S). Tämän piti olla raapale, mutta taisin innostua (vai innostuivatko pojat?), mutta ei se varmaan ketään haittaa.
Opiskelun välttelyä
Antero istui asuntonsa hämärässä ja yritti parhaansa mukaan keskittyä edessään auki nököttävään tenttikirjaan. Hän ei vain tahtonut sisäistää lukemaansa, kun mahanpohjassa kipristeli edelleen Oskarin eilinen vierailu.
Oskari. Jo pelkkä nuorukaisen ajattelu sai Anteron varpaissa kihelmöimään ja vatsassa kutittamaan.
Antero pudisti päätään. Jo ties kuinka monetta kertaa hän huomasi taas eksyneensä tenttikirjasta ajattelemaan Oskaria. Opiskelusta ei selvästikään tulisi yhtään mitään tänäkään iltana, joten Antero antoi kirjan tippua kädestään lattialle ja kopeloi sitten kännykkäänsä pöydän kulmalta.
En pysty unohtaan eilistä! 
Antero kirjoitti ja lähetti viestinsä nopeasti, ettei vain ehtisi katua sitä. Lopuksi hän vielä piilotti puhelimen tyynynsä alle, ettei vilkuilisi sitä koko aikaa vastausta odottaessaan.
Oskarin vastaamisessa kesti tuskalliset viisitoista minuuttia ja kaksikymmentäviisi sekuntia.
En mäkään. 
Antero tuijotti puhelimensa ruutua ja yritti hengittää. Miten tuo pieni keltainen pallura piti nyt ymmärtää? Kiusoitteliko Oskari häntä tahallaan? Vai halusiko Oskari olla muutakin kuin kaveri? Vai näkikö Antero sitä, mitä hän halusi? Vai vai vai vai?
Minuutin päästä Anteron puhelin piippasi taas.
Koska voin tulla uudestaan käymään? 
Anteron kädet tärisivät sormien naputtaessa, että hänelle kävisi ihan koska vain.
Tällä kertaa Oskari alkoi kirjoittaa heti viestin saavuttua perille.
Mulla kestää vartti, jos lähen nyt tuleen..?Antero oli tiputtaa kännykkänsä, joten hän naputti nopeasti vain ok:n ja lähetti sen. Joka paikkaa alkoi taas kutittaa ja kihelmöidä, kun Antero nousi lattialta ja alkoi kiertää ympyrää pienessä asunnossaan.
Kun ovikello sitten viisitoista minuuttia myöhemmin vihdoin soi, oli Antero hypätä ulos housuistaan. Hän kiisi suoraan ovelle, jonka takana Oskari virnuili typerästi. Hän ei sanonut mitään astuessaan toisen ohi sisälle, potkaisi vain kengät jaloistaan ja laittoi takkinsa eteisen naulaan.
”Netflix?” Oskari kysyi lösähtäessään toisen sängylle istumaan.
”Netflix”, Antero vastasi ja käveli säätämään televisionsa asetusten kanssa. Hän valitsi summanmutikassa ensimmäisen vastaantulevan elokuvan ja pisti sen pyörimään, ennen kuin käveli istumaan Oskarin viereen.
Anterosta tuntui tavallistakin tyhmemmältä, ettei hänellä ollut sohvaa, kun hän ei ollut saada hyvää asentoa sängyllään. Lopulta Oskari tuntui tympääntyvän toisen kiemurteluun ja veti Anteron kylkeensä kiinni. Anteron vatsassa muljahti, kun Oskari laski oikean kätensä hänen olalleen, mutta hän yritti tehdä olonsa mukavaksi toisen kainalossa.
Elokuvan edetessä Oskarin sormet alkoivat hipsuttaa Anteron oikeaa kättä ihoa kihelmöivästi. Antero vilkaisi vieressään istuvaa nuorukaista kasvoihin. Oskarin huulilla kareili ilkikurinen hymy, vaikka tämän silmät tuijottivatkin tiiviisti television ruutua. Ne kuitenkin näyttivät siltä, että Oskarikaan tuskin seurasi, mitä ruudulla oikeasti tapahtui.
Antero paranteli asentoaan ja kurkotti sitten huuliaan toisen poskea kohti. Oskari kuitenkin kääntyi juuri sopivaan aikaan, että Anteron suukko ei osunutkaan poskelle vaan suoraan suulle. Antero räpäytti silmiään pari kertaa hämillään, mutta kun Oskari ei vetäytynytkään kauemmaksi, hän kokeili pussata toista uudestaan.
Oskari painoi Anteroa lähemmäs itseään, kun tämä oli vetäytymässä suukosta.
”Mihin sulle tuli yhtäkkiä kiire?” hän ihmetteli.
”Tähän”, Antero vastasi heittäessään oikean jalkansa Oskarin jalkojen yli ja asettautuessaan istumaan tämän syliin. Oskari hämmentyi hetkellisesti toisen rohkeudesta, mutta virnisti sitten leveästi ja veti nuorukaisen huulet omilleen.
Sattuman oikusta valittu elokuva pyöri yksinäisenä taustalla.
