Nimi: He-man ja universumin valtiaat
Kirjoittaja: Mythofan1
Fandom: He-Man
Ikäraja: K-11
Paritus: ei ole
Genre: fantasiaseikkailu
Yhteenveto: Sarahin ensimmäinen käynti Eterniassa.
Disclaimer: En omista Filmationia. Vain omat hahmoni. Kunhan vain annan mielikuvitukseni lentää.
Varoitukset: Skeletor ja pahuuden soturit
He-Man ja universumin valtiaat
- Täällä ollaan, Sarahin isä sanoi.
Perhe oli lähtenyt sarjakuvatapahtumaan.
- Kiitti, iskä. Master of the Universe-faniclubi odottaa jo, Sarah sanoi ja juoksi kohti aluetta, joka oli lavastettu Eterniaksi.
Seuraavien tuntien aikana Sarah oli jo poseerannut Skeletorin kanssa samassa kuvassa, ehtinyt ostaa pienoiskopion He-Manin miekasta ja tehnyt turistikierroksen Harmaakallon linnassa. Sitten alkoi sataa. Kaikki fanit juoksivat suojaan erääseen telttaan. Sarah huomasi miekan hohtavan kohdevalojen loisteessa.
- He-Manin miekka, Sarah henkäisi.
- Ei toi voi olla oikee. Kaikki tietää, että se on vain sarja, Tina sanoi.
Sarah käveli korokkeelle ja otti miekan käsiinsä.
- On pakko kokeilla He-Manin tunnushuutoa. Jos tää on sittenkin oikea, Sarah mietti.
Hän nosti miekan päänsä yläpuolelle ja huusi:
- Pääkallolinnan kautta minulla on voima.
Samassa salama iski miekkaan. Sitten sade lakkasi todella yllättäen. Fanit kävelivät ulos teltasta ja jäivät tuijottamaan ihmeellistä näkyä. Eternian lavasteet olivat muuttuneet oikeaksi Eterniaksi.
- Muovimiekasta ei ole apua, jos joudutaan oikeasti taistelemaan Skeletoria vastaan, Maxie sanoi.
Samassa Sarah huomasi vaatteittensa muuttuneen. Hänellä oli polven alapuolelle yltävät saappaat, Jedin paluusta kotoisin oleva hame, punainen toppi, ranteista kyynärpäihin sidotut nahkanauhat, tummanpunainen viitta, sotamaalaus kasvoissaan ja sulkia hiuksissaan. Äkkiä heidän luokseen ilmestyi sotureita, joista yksi näytti ampiaiselta.
- Onks toi tosiaan Buzz-off, Jupiter kuiskasi Sarahille.
- Ennustus on toteutunut. Amatsoniprinsessa Sarahna joukkoineen johtaa meidät taisteluun Skeletoria vastaan Käärmevuorelle, He-Man sanoi.
- Käärmevuorelle! koko fani lauma huusi yllättyneenä.
Sarah tokeni hämmästyksestä ensimmäisenä ja veti miekan selässään olevasta huotrasta.
- Okei. Mä oon ainakin valmis. Pistetään se luupää anomaan armoa, Sarah sanoi ja nosti miekan ilmaan.
Vähän ajan päästä soturit kävelivät kohti Käärmevuorta. Suurta osaa faneja oli alkanut pelottaa tasangolla, mutta eivät he viitsineet ruveta nynnyilemään. Pian sankarit seisoivat vuoren juurella.
- Johda sä joukkos sisälle etukautta. Me mennään takakautta, Sarah sanoi.
He-Man ja nyökkäsi ja soturit hajaantuivat. Sarah hiippaili muut aivan perässään pitkin käytäviä, kunnes huomasi, että he olivat aivan Skeletorin valtaistuimen yläpuolella. Valtaistuin muistutti aika paljon kobran luurankoa. Samassa Sarah huomasi He-Manin ja tämän soturijoukkojen seisovan aivan salin keskellä pahisten saartamina.
- Et selviä tästä, Skeletor. Ennustus on toteutunut, He-Man sanoi miekka valmiina taisteluun.
Skeletor nauroi.
- Jos se on totta, niin minua ei mikään keskenkasvuinen tytönhupakko päihitä, Skeletor sanoi.
- Niin varmaan luupää, Sarah kiljaisi ja loikkasi alas jalat edellä päin Skeletoria. Se oli merkki, jonka myötä sankarit hyökkäsivät. Skeletor nousi istualleen päätään pidellen ja huomasi miekan terän kaulallaan.
- Taisit hävitä, luupää, Sarah sanoi.
- Sarah, mitä sä mutiset, kuului Sarahin vierestä.
Siinä samassa Sarah heräsi. Käärmevuori oli kadonnut ja hän huomasi istuvansa säkkituolissa sarjakuva käsissään lukunurkkauksessa.
- Mitä tapahtui? Missä luupää ja Käärmevuori ovat? Enkö ole enää amatsoniprinsessa? Sarah kysyi hämmentyneenä ja tuijotti vanhempiaan ja pikkuveljeään Peteä.
- Taisit ottaa aikamoiset nokkaunet, isä nauroi.
- Hei, mistä sä sait ton miekan? Pete kysyi.
Silloin Sarah huomasi, että hänen selässään oli yhä huotra, jossa oli miekka.
- Se ei tainnutkaan olla unta, Sarah ajatteli.
