Tämä sijoittuu osaksi suurempaa kokonaisuutta, jonka toivon joskus valmistuvan. En vielä tiedä mitään tämän projektin pituudesta, mutta tuli pienoinen inspis, joka oli vähän pakko toteuttaa. Nämä lyhyet jutut on aika pitkälle kokeiluja, joiden avulla koitan pitää tätä hommaa kasassa.
kirjoittaja: Kuukuiske
otsikko: Maalaa minut hetkeen
ikäraja: K11
paritus: Fawn/CinderMoni asia linkittyy vahvasti
tähän (K-11)
1.150 sanaaPunainen aamunkoiTaistelukenttä roihuaa. Tai sitten se on vain Fawnin sydän, joka ei osaa lopettaa. Liian kauan hän on pelännyt, tyhjää tunnetta sisimmässään, haalennutta arpea vatsassaan.
Mutta Cinder on siinä. Rinta kohoilee hengityksen tahdissa. Mustat hiukset leviävät sotkuisena vyyhtenä. Hän näyttää nuoremmalta, melkein lapselta, mutta eivät he toisaalta ole edes vanhoja.
On vain niin vaikea unohtaa, kun ympäristö on täynnä ruumiita. Kuoria ihmisistä, joiden silmät vielä hetki sitten kipunoivat liian kirkkaasti.
Sodasta juopuneita, syvällä uskossaan. Pelotonta kovaa metallia. Valvojan armosta he pysyivät kasassa murtuakseen heti seuraavassa hetkessä.
Unessakin Cinderin käsi tavoittelee Fawnin omaa. Papitar tarttuu siihen epäröimättä. Toisen iho on sileä kaiken tämän jälkeenkin.
Fawn ei halua nähdä sitä minkä tietää oikeaksi. Maahan tallottuja viirejä, sumeita kyynelvanoja kasvoilla.
Nainen tietää varmasti vielä itkevänsä. Mutta ei täällä. Miten hän muka voisi sanoa menettäneensä paljon, kun heitä ei oltu revitty erilleen? He olisivat yhdessä vielä, saisivat voimaa toisistaan.
Fawn suutelee Cinderin otsaa. Ja valvoo.
