Kirjoittaja: Lauchuo
Ikäraja: K-11
Genre: romance, drama, adventure, fantasy/steampunk
Tiivistelmä: Vyn prinsessa Meeka pakotetaan vastoin tahtoaan naimisiin Arthin prinssin Oskan kanssa, vakuudeksi rauhanliitosta, jonka varjolla Arth luovuttaa Vylle hohtokukkia, joiden terälehdistä saadaan ilmalaivojen polttoaineena käytettävää öljyä. Vaan suostuuko tulinen Meeka asettumaan aloilleen tylsän ja poliittisen Oskan kanssa, vaikkei edes pidä miehestä?
A/N: FFF Exchangen innoittamana kirjoitin
Saappaattomalle jotain steampunk-aiheista! Kiitos myös ihanalle
LillaMyylle, joka mulle etsi erilaisia kuvia ja jonka steampunk-ilmalaivakuvista sitten innostuin ja sain idean <3 Pahoittelut, että tää on aluksi aika kliseinen asetelma, mutta toivottavasti tästä saa irtikin jotain ihan omanlaistakin tulevaisuudessa!
Koska tässä tekstissä tulee hyvin todennäköisesti olemaan melko paljon hahmoja, ajattelin, että kenties syytä vähän selventää, kuka on kukin. Kuningaskunnat tässä tekstissä ovat nimeltään
Vy ja
Arth, ja hahmot onkin jaoteltu sen mukaan, kumpaa hahmo edustaa (hahmo edustaa sitä kuningaskuntaa, jonka alueella asuu). Lisäilen näitä sitä mukaa, kun tarinaan ilmestyy lisää hahmoja. Ainiin, ja
Artelle kauhean iso kiitos kasasta nimiä! Ehkä kaikki nimet eivät ole häneltä, mutta varmasti iso osa on.
VyKuningas: Varjel
Prinsessa: Meeka
ArthKuningatar: Miria
Prinssi: Oska
Haasteet:
FFF Exchange, round II: originaaliSpurttiraapale IV (kierros 1)
Vuosi raapalehtien VKahlekukat
1 verhota
“Mutta isä, minä en halua mennä naimisiin Oskan kanssa”, Meeka nurisi isän letittäessä hänen hiuksiaan.
“Kultaseni, tiedät, että se on välttämätöntä. Sitä paitsi tästä on puhuttu jo useamman vuoden ajan. Hänestä tulee varmasti hyvä aviomies sinulle, ja siitä on hyötyä valtakunnallekin”, Meekan isä, Vyn kuningas Varjel vastasi sivellessään tyttärensä yönmustia pitkiä hiuksia. “Se menee ihan hyvin”, Varjel jatkoi ja suukotti Meekan päälakea.
“Niin sinä aina sanot”, Meeka huokaisi noustessaan ehostuspöydän tuolilta. Hänet oli verhottu päästä varpaisiin mustavalkoiseen edestä lyhyeen, jalat reisiin asti paljastavaan mekkoon, jonka laahus jatkui aina metrin hänen takanaan. Se oli koristeltu kultaisin ketjuin ja rintataskussaan Meekalla oli aikoinaan isältään valmistujaislahjaksi saamansa vanha taskukello.
Häiden aika ei ollut vielä, mutta Meekan oli näytettävä parhaat puolensa kun hänen isänsä ja Arthin kuningatar solmisivat sopimuksensa. Siksi hän oli valinnut yhden parhaista mekoistaan ylleen. Ja lisäksi hänen pitäisi hurmata prinssi.
Hän kuuli isänsä huokaisevan takanaan, muttei kiinnittänyt siihen huomiota. Senkun huokaili.
2 lusikka
Meeka kilisteli lusikkaa teekupissaan tylsistyneenä. Isä inhosi sitä, kyllä hän sen tiesi, mutta sen ansiosta hän ei sentään rojahtanut tuolilleen hyvin epänaiselliseen asentoon tai kuluttanut aikaansa nyppimällä langanpätkiä mekostaan - se oli huono tapa ja johti usein siihen, että mekoista purkautui osia.
Tapaaminen oli ollut suorastaan tappavan tylsä. Meeka ei varsinaisesti ollut odottanut ensitapaamistaan Oskan kanssa, mutta mies oli osoittautunut silti tylsemmäksi kuin Meeka oli odottanut. Hän oli puhunut koko päivällisen ajan vain politiikasta, oli kiinnostunut kaikesta, mitä Meekan isä sanoi, ja oli tarkkaillut tilannetta jatkuvasti. Ja kun Meeka oli yrittänyt kehittää keskustelua ilmalaivoista - niistähän koko jutussa oli kyse - Oska oli vain heilauttanut kättään ja käskenyt Meekan olevan hiljaa. Sellainen ei missään tapauksessa sopinut Meekalle.
Niinpä hän ärsytti koko seuruetta kilistelemällä lusikkaansa tyhjän kupin reunaa vasten.
“Meeka, ole hyvä ja lopeta”, Varjel ärähti lopulta.
“Hyvä on, isä”, Meeka tuhahti ja lopetti. Loppuajan liikeneuvottelusta hän käytti tuijottaakseen Oskaa niin pisteliäästi kuin osasi.
3 paperi
Lopulta niin isä kuin Arthin kuningatarkin allekirjoittivat sopimuspaperit.
“Meeka, sinunkin täytyy allekirjoittaa”, Varjel totesi yhtäkkiä ja Meeka havahtui ajatuksistaan.
“Mitä? Miksi?” Meeka kysyi hämmentyneenä ja kurtisti kulmiaan papereille, joita Arthin kuningatar työnsi häntä kohti.
“Sinuthan tässä ollaan naittamassa. Allekirjoitat tämän paperin, jossa suostut menemään naimisiin Oskan kanssa. Tämä ei ole vielä avioliittosopimus, mutta tämä sinetöi sopimuksemme Arthin kanssa hohtokukista”, Varjel selitti ja osoitti sulkakynällä kohtaa, johon Meekan piti raapustaa nimensä.
“Eli allekirjoitan jonkin lapun, jossa lupaudun sitoutumaan johonkin, mihin en todellakaan halua”, Meeka tiivisti.
“Meeka”, Varjel lausui, eikä hänen tarvinnut sanoa enempää.
“Joo joo, isä”, Meeka vastasi ja allekirjoitti paperin.
4 itää
“Meeka, mitä sinä oikein ajattelit!” Varjel kimpaantui heti, kun vieraat olivat lähteneet ja hän oli jäänyt kaksin tyttärensä kanssa. “Etkö sinä ymmärrä, kuinka tärkeä tämä sopimus on ilmalaivoillemme?”
“Tietysti ymmärrän, isä”, Meeka vastasi, eikä edelleenkään osannut hävetä käytöstää. “Minäkin olen kapteeni”, Meeka muistutti isäänsä.
“Käyttäydy sitten sen mukaisesti”, Varjel tokaisi edelleen vihaisena, mutta rauhallisemmalla äänensävyllä. Sen enempää sanomatta hän marssi ulos ruokailuhuoneesta.
Meeka huokaisi ja suuntasi kulkunsa kohti puutarhaa. Kevät oli jo aluillaan, kukat olivat jo alkaneet itää ja puut olivat hiirenkorvilla. Se piristi Meekaa aina, kevään tulo oli ehkä iloisinta aikaa vuodessa, kun kaikki alkoi kasvaa ja herätä henkiin.