Ficin nimi: Tästä ei puhuta
Kirjoittaja: Lunatic
Fandom: Originaali
Ikäraja: k11 (tästä nyt en ole ollenkaan varma, voihan tämä olla S:kin, korjatkaa toki jos nyt olen tämän väärään paikkaan lätkäissyt)
Paritus: Mikael/Mihail eli Mikke/Misha
Vastuunvapaus: En tässä nyt yritä kenenkään mieltä pahoittaa
A/N: Otsikko tuli Sokerisiiveltä ja ficci osallistuu
Otsikko etsii tarinaa II -haasteeseen.
Tästä ei puhuta
Teini-iän ja aikuisuuden välimaastossa harhailevien poikien äänet nousivat kiihtyvällä tahdilla sitä mukaa, kun mäyräkoira toisensa perään tyhjeni. Eetun setä oli ollut huippu-reilu lainatessaan mökkiä juhannuksenviettopaikaksi kymmenpäiselle laumalle
pojankloppeja, kuten Eetun setä itse oli kuvaillut. Kuulemma mökkiä ei saanut hajottaa, muita sääntöjä ei ollut kuulunut. Tietysti poikien kielellä se tarkoitti, että kaikkea muuta sai tehdä.
Alkuilta kului vain alkoholia kitaten - viisi mäyräkoiraa tuntuivat lirahtavan poikasten kurkkuihin melkein liian helpolla.
"Vittu tää on mahtavaa!" Santeri huusi seisoessaan nilkkojaan myöten rantavedessä. Huuto kiiri rauhallista järvenselkää pitkin todennäköisesti ainakin melkein vastarannalle asti.
"Tota toi sauna olis ny", Kasperi lopulta ilmoitti ja kuin yhteisestä sopimuksesta ainakin seitsemän kaljapulloa laskeutui laiturille.
"Tätä elämän kuuluu olla! Vittuun koulu ja työt ja kela!" elämänkoulun oppimäärän ainakin omasta mielestään suorittanut Santeri jatkoi ja katapulttasi puolityhjän kaljapullon kohti tyventä järven selkää.
"Idiootti", Mihail mutisi itsekseen ja tuijotti tiiviisti rusehtavan lasipullon suuta.
Mihail kinkesi hieman kankeasti ylös ja hieman huojahdellen tallusti sympaattiselle rantasaunalle. Jo saunatuvassa kävi selväksi, että kaikki kymmenen eivät mitenkään mahtuisi samaan aikaan pesutupaan, vaikka Eetu kovasti väittikin, että saunaan kaikki kyllä mahtuisivat.
Otto ja Sami olivat jo saunassa, kun Mihail nopean huuhtaisun jälkeen asteli kohti saunan ovea. Ovea avatessaan Misha huomasi silmäkulmastaan Mikaelin astuvan pesutupaan Eetun perässä. Mishan sydän läpätti vähän pirteämmin, ehkä liiankin pirteästi, ja nopeasti Venäjältä kotoisin oleva poika skannasi Miken vaatettamattoman kropan. Mikke ei näyttänyt treenatulta, mutta ei se kyllä rupsahtanutkaan ollut. Jopa humalassa Mihail tajusi, ettei ollut viisasta jäädä tuijottamaan, vaikka pornoviiva Miken mahalla houkutteli katsetta alemmas ja jumalaisen ihanat, kauniina laineina valuvat hiukset lepäsivät miehen solisluiden päällä ja pieni sängentynkä yritti vallata alaa Miken täydellisen muotoiselta leualta ja hypnoottiset, ruskeat silmät... Tuijottivat epäuskoisen häkeltyneenä suoraan Mihailin läpi. Mihail melkein panikoi, rykäisi pesutuvan ja saunan erottavan oven auki niin tarmokkaasti, että sen lasit vain helisivät ja saranat rytkäyttivät epäilyttävän rääkäisyn ilmoille. Hienoa. Erittäin sulavaa, Misha. venäläinen sätti itseään mielessään saadessaan itsensä viimein istumaan saunan ylimmälle lauteelle. Pian perässä seurasi Eetu ja Eetun jälkeen seuraavalla ovenavauksella saunaan astui Mikke, jonka hurmaavat kiharat liimautuivat märkinä vasten ihoa ja vesipisarat helmeilivät keholla. Mihail nyppäsi katseensa irti ja löysi jotain paljon mielenkiintoisempaa saunan seinälautojen oksankohdista. Kukaan ei tuntunut kiinnittävän huomiota siihen, kuinka kiinnostuneena Mihail skannasi katseellaan jokaista oksankohtaa. Oikeastaan se oli aika rentouttavaa ja hauskaa - oksankohdat muodostivat paljon kuvioita, vaikka ensisilmäyksellä niitä ei juurikaan huomannut. Saunan katossa oli aivan selvästi pienen miehen kiukkuinen naama ja hiukan sen vieressä aivan selvä koiran tassu. Saunan vasemman seinän ylänurkassa oli selvä vaahteranlehti ja hieman sen alapuolella kolme oksankohtaa muodosti kolmion. Ja sitten... Mikke! Taas. Miten ihmeessä tuo syntisen komea jätkä oli kaikkialla? Mitään sanomatta Mihail hyppäsi jaloilleen, melkein kolautti päänsä matalaan kattoon ja säikäytti kaikki saunassaolijat.
"Käyn tupakalla", Mihail keksi hätävalheen ja rymisteli ulos saunasta sen enempää selittelemättä.
Mihail ei voinut estää itseään, vaan oitis pyyhkeen lanteilleen saatuaan pisti juoksuksi ja juoksi takaisin laiturille.
"Sä taisit unohtaa röökit", kuului yhtäkkiä Mishan takaa. Se oli Mikke. Mihail käänsi katseensa takaisin veteen, jossa laiturin reunalla istuva nuorukainen uitti jalkojaan.
"Joo", Misha mumisi ja tunsi, kuinka puna levisi hitaasti hänen poskilleen.
Misha keskittyi kiroamaan itseään ja punasteluaan niin, että ihan säikähti viereensä istuvaa poikaa.
"Onks meillä joku ongelma?" Mikke kysyi.
Misha vilkaisi Mikkeä, ja punastui pahemmin, kun kaakaoisen suklaan värinen silmäpari napitti Mishaa.
"Mä... Me... Äh. Ei tietenkään", Misha takelteli ja mielessään hakkasi itseään Dostojevskin Idiootilla otsaan.
"Ootko varma? Sä oot ollut tänään vähän kireä", Mikke huomautti ja porasi katseellaan syvälle Mishan sieluun.
"Mä tota... Siis mä... Öö", Misha takelsi.
Mishan kasvot olivat melkein tulessa. Venäläinen ähkäisi kuin turhautunut lohikäärme ja painoi silmänsä kiinni. Hän ei häpeältään kehdannut katsoa Mikkeä.
"Shh", Mikke suhisi rauhoittavasti.
Kumpikaan ei tiennyt, miten siinä niin kävi, mutta seuraavassa hetkessä Miken käsi oli Mishan lyhyissä niskahiuksissa, Mishan kädet Miken sopivanlevyisillä harteilla ja huulet huulilla. Eikä se ollut mikään tavallinen suudelma. Se oli salainen suudelma. Humalainen hairahdus, vähän all over the place. Jos jommallakummalla olisi ollut huulipunaa, olisi sitä ollut kaikkialla, kun nuoretmiehet vihdoin raaskivat päästää irti toisistaan.
"Sori, mun ei olis pitänyt, anteek-", Mikke alkoi vuodattaa anteeksipyyntöä, mutta ei päässyt loppuun, kun Mishan huulet olivat jo vaientaneet Miken.
Siinä he sitten istuivat. Mikke silitteli hellästi lyhyeksikynittyjä niskahiuksia ja Misha haroi vastustamattomia laineita Miken hiuksissa.
Se oli Mikke, joka ensimmäisenä ehdotti lähtemistä.
"Joo", Misha vain mumisi ja antoi Miken mennä jo edeltä saunalle, ennen kuin seurasi.
Mishan kasvot valuivat varmasti hämmennyksestä, kun Mikke odotti kuitenkin saunatuvassa. Yhdellä harppauksella Mikke oli aivan iholla ja hänen huulensa olivat niin lähellä Mishaa, että ne kutittelivat Mishan korvannipukkaa ja saivat ihon nousemaan kananlihalle. Miken keho, Miken alaston keho, oli niin lähellä, että Misha tunsi siitä huokuvan lämmön. Kosteat kiharat valahtivat Miken korvan takaa ja kutittivat Mishan hartiaa.
"Tästä ei sitten puhuta", Mikke supatti.
"Mitä?" Misha älähti ja Mikke painoi kämmenensä melkein aggressiivisesti Mishan suulle.
"Me ollaan kännissä. Tätä ei ikinä tapahtunut." Mikke suhisi melkein vihaisesti, ennen kuin käännähti kannoillaan ja marssi saunaan.
Misha ymmärsi odottaa vähän, ennen kuin seurasi. Tunnelma saunassa oli rempseä; kukaan ei tuntunut edes huomanneen kaksikon poissaoloa, ja niin sen pitikin olla.
