Kirjoittaja Aihe: Minä välitän, S  (Luettu 2240 kertaa)

Fredu

  • Luihuisnörtti
  • ***
  • Viestejä: 1 011
    • Mieleni on maalaus
Minä välitän, S
« : 27.12.2008 21:17:01 »
Nimi: Minä välitän
Ikäraja: S
Paritus: Ei ole.
Genre: Angst.
Disclaimer: Omistan hahmot ja maailman.

Minä välitän

Jotain särkyy, jotain korjaantuu.

Hän ei tule koskaan enää olemaan ehjä. Narut lipeävät sormista ulottumattomiin, ei osaa enää elää. Onnellisuus ei saa sijaa sydämeen. Sydän vuotaa verta. Joka ilta kyyneleet ottavat sijan kasvoiltaan, Yön sanoin ei haihdu tuska milloinkaan. Hän tietää sen, muttei pysty. Hän ei löydä ulos oman mielensä labyrintista. Hän ei enää jaksa tahtoa ulos. Hän tietää olevansa yksin, ja tietää tämän onnen jälkeen olo on tyhjä. Ympärillä vain kourallinen ystäviä, kukaan heistä ei näe, osa ei tunne. Hän luulee etteivät he välitä.

Sillä eihän kukaan välitä.

Vain pieni osa heistä pystyy aavistamaan, tuntemaan tuskan. Välitän hänestä, mutten voi auttaa. Hän lipuu kauemmas, en tavoita häntä. Mielestäni hän on kaunis, mielestäni hän on fiksu, mielestäni hän on sopiva. Hän ei vain tiedä sitä. Olisinpa aikoinani kertonut hänelle, kun vielä saatoin.

Nyt on liian myöhäistä.
« Viimeksi muokattu: 20.11.2017 07:30:32 kirjoittanut Fredu »
Avatar: Beauty Enchants
hiphei, hurraa, nyt ei surra! pienet on konstit nää: jos joskus täytyy huolia olla, tuntuu pahalta, itkettää, itke kyyneleet sovinnolla,
ei ne silloin sisälle jää
~*~
Hävisin pelin

puhvo

  • ***
  • Viestejä: 95
Vs: I Care
« Vastaus #1 : 24.03.2009 20:35:49 »
 Oijjoi, mä tykkäsin<3 Ihana, tätä vois lukee joskus uuestaakin, kun tarttee tämmöstä angstiluettavaa(eli suhteellisen usein). Kuvailua oli sillei sopivan verran ja tunnelma oli hyvin saatu paperille ja kaikkee. Noi on kivat noi alku-, väli- ja loppulauseet, sopii tohon hyvin. Että oli aivan mahtava ja tykkäsin paljon<3

Fredu

  • Luihuisnörtti
  • ***
  • Viestejä: 1 011
    • Mieleni on maalaus
Vs: I Care
« Vastaus #2 : 25.03.2009 18:42:22 »
Kiitos! Ette arvaakaan kuinka ilahduin kommenteistanne! Hyvä etten purskahtanut itkuun, sillä tämä on lempiraapaleeni.

puhvo, ehkä sen takia sain tunnelman hyvin paperille, koska sillä hetkellä en voinut itkeä suruani pois, vaan oli pakko vain kirjoittaa.

Minttushka,ei haittaa vaikka ootkin sokerihumalassa. Sehän on hyvä asia! 8'D
Avatar: Beauty Enchants
hiphei, hurraa, nyt ei surra! pienet on konstit nää: jos joskus täytyy huolia olla, tuntuu pahalta, itkettää, itke kyyneleet sovinnolla,
ei ne silloin sisälle jää
~*~
Hävisin pelin

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 170
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Minä välitän, S
« Vastaus #3 : 19.11.2017 01:08:03 »
Tervehdys Kommenttikampanjasta! :) Valitsin tämän tekstin listauksestasi, koska tämän nimi on minusta niin voimakas ja vetoava kaikessa yksinkertaisuudessaan. Välittäminen on muutenkin aihe, joka kiinnostaa minua, etenkin toisesta ihmisestä välittäminen silloin kun tämä toinen ihminen ei sitä uskoisi eikä ees välitä itsestään. Siispä erittäin mielenkiintoinen nimi, joka houkuttelee lukemaan ja kuvastaa hyvin tarinan sisältöä!

Tarinan maalailema tilanne on sydäntä särkevä. Kun menee huonosti ja voimat pikkuhiljaa hiipuvat eikä jaksa enää ees tahtoa parempaa... Tuskallista. Tuskallisuutta vielä lisää se, että joku oikeasti välittää, mutta ei kykene tuomaan sitä esiin ajoissa eikä auttamaan. Niinhän se on, että usein lähipiiristä löytyy joku, joka rakastaa ja näkee kaikki ne hyvät ominaisuudet, joita itse ei epätoivossaan pysty näkemään, mutta aina se ei syystä tai toisesta välity. Pistää miettimään, miksiköhän tarinan tilanteessa on jo liian myöhäistä... Tarkoittaako se sitä, että tarinan "hän" on jo lipunut niin kauas ja vajonnut niin alas, etteivät minkäänlaiset välittämisenosoitukset enää auta, vai vihjaako se kenties, että "hän" on tehnyt jotain itselleen? Oli miten oli, tilanne on raastava ja tuskallinen. :-\ Lukiessa pystyy hyvin tuntemaan molempien osapuolten tuskan ja samaistumaankin siihen, vaikka se molemmilla varmaan hieman eri syistä juontuukin: toinen kokee olevansa lohduttoman yksin epätoivossaan, ja toinen taas on epätoivoinen siksi, ettei pysty auttamaan.

Jotain särkyy, jotain korjaantuu.
Tämä alku jäi pohdituttamaan minua erityisesti. Toteamus voisi viitata elämän kiertokulkuun yleensä, siihen kuinka jotain jossain särkyy ja jotain taas jossain toisaalla korjaantuu, tai ehkä se viittaakin tarinan "hänen" elämäntilanteeseen. Siinä tapauksessa en kyllä tiedä, mikä se korjaantuva asia on, mutta se ei kylläkään haittaa lukukokemusta mitenkään. Tai hei, ehkä tässä onkin jonkinlainen vastavuoroisuusasetelma, sellainen että "hän" menettää jotain, mutta vastaavasti sen seurauksena joku muu taas saakin jotain... Jostain kaukaa rivien välistä voisi tulkita ehkä jopa katkeruutta maailman epäreiluutta kohtaan. Hmm, mielenkiintoista! Oli miten oli, pointtini on kai se, että aloitusvirke on mielestäni vahva ja ajatuksia herättävä, mistä tykkään kovin.

Kiitokset tästä ajatuksia ja tunteita herättäneestä lukukokemuksesta! -Walle