Author: Kalju
Beta: Ei
Disclaimer: En omista Draco Malfoyta vaikka haluaisinkin
Rating: K-11, eihän tämä nyt paha ole, fantasioihini verrattuna
Genre: Fluffy, Romance, Oneshot
Fandom: Harry Potter
Pairing: Minä, nimeäni ei siis mainita / Draco Malfoy
Haaste: Sinun Potterisi - haasteeseen osallistuu tämä
Summary: Mitä tapahtuu, kun minä saan Draco Malfoyn käsirautoihin?
Siis tietenkään näitä kohtia ei kuvata, koska en nyt viitsinyt jakaa aivan kaikkia pervoja ajatuksiani ettei tietokoneeni ylikuormitu...
***
Hän leikitteli hienoisen sirosti huulillani.
Hän siirtyi hengittämään suloista jäistä tuoksuaan kaulalleni. Värisin mielihyvästä.
Suuni vääristyi hymyyn, ja hän taisi tuntea sen huulillaan.
"Haluaisitko leikkiä kanssani?" kuiskasin ja yritin saada hengitykseni tasaantumaan.
Kukapa olisi saanut, ottaen huomioon tilanteen.
Hän naurahti sitä rakastamaani ylimielistä naurua nuotin lempeämmällä sävyllä.
"Millaista?"
Minä silittelin hänen rintaansa hänen siirtyessä suukottamaan leukaani.
Poskeni hohkasivat kuumuudesta. Huulilleni nousi huomaamaton hymy.
"No tuota..."
Siinä hän makasi, niin heikkona ja hauraana, puolustuskyvyttömänä. Ja minä sain tehdä hänelle mitä
vain, mitä vain mitä ikinä halusinkaan. Ja minä tiesin kyllä mitä halusin. Nuolaisin huuliani. Hän näytti huvittuneelta, vaikka hän se oli tässä, joka makasi alastomana ja puolustuskyvyttömänä sängyssä, käsiraudoissa.
"Sinä pidät minua täydellisenä," hän totesi ylimielinen hymy huulillaan. Juuri se, jota rakastin. Ja kun katsoin häntä siitä korkeimmalla keikkuvasta hiussuortuvasta varpaisiin, ymmärsin, että hän oli oikeassa. Mutta yritin tietysti kätkeä sen. En halunnut vaikuttaa liian takertuvalta. "Älä nyt luule liikoja itsestäsi," sanoin vaativasti ja arvostelin katseellani häntä silmät hymyillen. Kiersin hänen ympärillään, kunnes saavuin hänen kasvojensa luo. Painoin pienen suukon hänen otsalleen.
"Mutta sinä taidat kyllä olla oikeassa."
Hän kohotti vasempaa kulmakarvaansa, joka sai minut muiden tavoin henkäisemään. Minä en ollut ikinä osannut tehdä niin. Eksyin hetkeksi hänen silmiinsä. Hänen platinanvaaleat hiuksensa olivat sotkussa ja hänen jäänharmaat silmänsä uhkuivat jotain, mitä minä himoitsin enemmän kuin mitään. "Aloitatko koskaan?" hän virnisti. Hymyilin ilkikurisesti. "Voi kyllä."
Oli hiljaista ottamatta lukuun molempien jumalatonta hengästymistä ja puuskumista. Dracon käsiraudat kolisivat, kun hän yritti saada kätensä pois. Minä katsoin häneen ja hymyilin viattomasti. "Haluaisitko jo pois?"
Hän mietti hetken ja päätyi sitten ylpeään virnistykseen.
"Sillä ehdolla, että minä saan seuraavaksi sinut käsirautoihini."
