Jokavuotisen kevään rakastaja | Rose Weasley, S | Raapale

[Mixiuu]

Nimi: Jokavuotisen kevään rakastaja
Kirjoittaja: Mixiuu
Beta: roxy
Ikäraja: Sallittu
Päähenkilö: Rose Weasley
Genre: Drama
Disclaimer: Hahmo kuuluu J.K Rowlingille, minä vain leikin sillä.
Haasteet: Osallistuu Vuodenaika-haasteeseen vuodenajalla kevät, FanFiction 50-haasteeseen sanalla 030. Kevät ja on osa minun HeHe-tavoitteitani.
A/N: Tätä ei ole betattu, koska betallani on kiireitä, mutta vaihdan betattuun, kun saan sen betauksesta. Vaihdettu!

Jokavuotisen kevään rakastaja

Rose Weasley rakasti keväässä kaikkea; sitä, kuinka kirkkaankeltaiset leskenlehdet alkoivat ujosti kurkistella muun aluskasvillisuuden seasta ja kun viileä kevättuuli sekoitti kauan sitten palmikoilta avatut hiukset takkuun.

Kuinka sai vihdoinkin heittää hyvästit talvelle ja katsoa, miten ensimmäiset auringonsäteet sulattivat suuria lumivalleja, raivaten tietä tulevalle keväälle ja sitä, kun viimein pystyi ottamaan rennosti ja pulahtaa veteen uimaan.

Rose rakasti myös tarkkailla, kuinka jästimaailmassa pikkulapset ja samalla aikuisetkin ryntäsivät innoissaan ostamaan ensimmäisiä jäätelöitä, kun lämpimät päivät vihdoin saavuttivat hymyyn karanneet huulet. Lapsien naurukin kuulosti kauniilta heidän huomatessaan kärpäsen tulleen jalalleen kutittamaan herkkää ihoa.

Kaikki se oli Rosesta upeaa, niin kuin kevät itsessään olikin.

[Orenji]

Pyörin Vuodenaika-haasteen sivuilla ja tämä teos sattui silmiini, joten päätin lukaista. Jo otsikko kiinnitti positiivisesti huomioni, se kuulosti valoisalta ja toiveikkaalta, kuten kevät itsessäänkin. Rose Weasley ei aiheuttanut oikeastaan minkäänlaista tunnetta, mutta pidin hänestäkin tämän tekstin myötä ainakin hitusen. Kyllä epämieluista hahmoa pystyy kestämään ainakin raapaleen ajan! :'D Itse asiassa harmistuin tämän tekstinpätkän lyhyydestä, pitempääkin tunelmointia olisin kyllä lukenut varsin mielelläni. Mutta sillä mennään, mitä on, ja onnistunuthan raapale tämä kaikesta huolimatta oli!

Minua viehättää se, kuinka näinkin harvalla virkkeellä saa kevään olemuksen niin kauniisti esiin.

kuinka kirkkaankeltaiset leskenlehdet alkoivat ujosti kurkistella muun aluskasvillisuuden seasta ja kun viileä kevättuuli sekoitti kauan sitten palmikoilta avatut hiukset takkuun.

Ehdoton kevään merkki, leskenlehdet, olivat nekin päässeet mukaan, miten mukavaa! Myös maininta viileästä tuulesta ja siitä seuranneista takkuisista hiuksista sai hymyn huulilleni. Teksti herätti valtavasti muistoja ensimmäisistä lämpimistä päivistä ja siitä riemusta, kun lumi alkaa sulaa pikkuhiljaa. Mukana oli Rosen mietteitä ja haaveita, mikä oli sekin omalla tavallaan mielenkiintoista, elementit hänen omasta elämästään rakensivat pelkän kuvailun rinnalle toista tarinaa.

Ehdottoman kaunis teksti silti.

Kaikki se oli Rosesta upeaa, niin kuin kevät itsessään olikin.

Lopetus päätti kevätkuvauksen sopivan rauhallisesti ja yksinkertaisesti. Kuuntelen taustalla musiikkia, ja jotenkin se ja tämä raapale kävivät niin saumattomasti yhteen. ^^ Kiitän siis miellyttävästä kirjoitelmastasi!

[Mixiuu]

Orenji, kiitos ihanasta kommentista! Olisin varmasti kirjoittanut pitemmänkin tekstin, mutta HeHe-tavoitteeni rajoittivat sitä, joten tästä tuli nyt raapale. Mutta mukavaa, että pidit ja kiitos kun kommentoit! (:

[Röhkö]

Tuntuu vähän oudolta lukea keväästä, kun siihen on vielä vaikka kuinka paljon aikaa, mutta tartuinpa tähän silti. Jotenkin tuo ´rakastaja´ pomppasi silmään. Taas yksi voimannäyte otsikon tehosta!

Tykkäsin keväisistä yksityiskohdista, kuten leskenlehdistä. En ehkä ihan vielä keväällä pulahtaisi Suomessa tai Briteissä veteen uimaan, mutta muuten osuit omiin mielikuviin keväästä. Toisaalta tämä saattaa olla rohkean Rosen näkökulmasta ihan normaalia. Toisin kuin Orenjille, minulle Rose on noussut omien ficcien kautta tärkeäksi hahmoksi. Hän on sekoitus fiksua ja rauhallista Hermionea, äkkipikaista ja letkeää Ronia, sekä hitusen jotain omaa. Siksi tykkäsin erityisesti raapaleesi ensimmäisestä kappaleesta, jossa sekoittuvat rauhallisuus (se Hermionen puoli) ja kevättuuli (Ron). Tulkintaa, tulkintaa. :D

Kuinka sai vihdoinkin heittää hyvästit talvelle ja katsoa, miten ensimmäiset auringonsäteet sulattivat suuria lumivalleja, raivaten tietä tulevalle keväälle ja sitä, kun viimein pystyi ottamaan rennosti ja pulahtaa veteen uimaan.

Huh kun oli pitkä virke, menee ihan englantilaisista! Muutenkin tässä oli paljon pitkiä virkkeitä, mikä vähän hengästytti tekstin rytmiä.

En nyt muuten puutu kielioppiasioihin, kun tätä ei kerran ole vielä betattu. Ainoastaan:
kuullosti, tuossa yksi L liikaa.

Eipä minulla muuta, kiitos lukunautinnosta!
- Röh

[Mixiuu]

Röhkö, kiitos palautteesta! Hehe, tiedän että kirjoitan välillä liian pitkiä lauseita ja virkkeitä, mutta yritän nyt vähän hillitä itseäni. Ja kiitos tuon virheen löytämisestä, betattu versio pitäisi tulla kohta esille! (:

[Waulish]

Etsiskelin tuossa Vuodenaika-haasteesta jotain kevääseen liittyvää tekstiä luettavaksi ja kommentoitavaksi, ja päätin tarttua tähän. Raikas, keväistä rakkautta huokuva otsikko ja Rose hahmona herättivät mielenkiintoni. En ole kolmannen sukupolven hahmoista juurikaan lukenut, joten olipa hauskaa lukea Rosen näkökulmasta kirjoitettu teksti. Sinänsä tämä voisi olla varmaan melkein kenen tahansa näkökulmasta, kun tämä on tällaista yleistä kevään fiilistelyä, mutta jotenkin tämä sointuu hyvin mielikuvaani Rosesta. Myös jästimaailman maininta tuo hienovaraisesti ilmi, ettei kyse ole aivan kenestä tahansa kaduntallaajasta vaan taikovasta ihmisestä.

Nautin tämän lukemisesta, sillä kevät on minusta aivan ihanaa aikaa. Tässä on mainittu kivoja yksityiskohtia, jotka tekevät keväästä kevään: kirkkaankeltaiset leskenlehdet, vielä viileä kevättuuli, auringonsäteet lumivalleja sulattamassa... Ah, niin vastustamattoman keväistä! Sopii hyvin myös tämänhetkiseen säähän, kun lumet sulaa kovaa vauhtia ja aurinko lämmittää mutta tuuli on välillä vielä hyinen.

Pidän tässä myös siitä, miten Rose ei rakasta pelkästään kevääseen kuuluvia konkreettisia asioita vaan myös sitä, miten myös muut ihmiset hänen ympärillään nauttivat jäätelöitä ostaessaan. Se kertoo hänestä hahmona, kun hän saa iloa muiden ilosta. Hieno ominaisuus!

Kiitokset tästä ihanan keväisestä tekstistä. ♥ -Walle

[Arte]

Olipas tämä söpö pätkä. (: Hyväntuulinen ja raikas, keväinen! Ostetaan jäätelöä ja katsotaan, kuinka ensimmäiset kärpäset tulevat esiin. Lumi sulaa ja pääsee uimaan! Vaikkakin varmasti tosi kylmään veteen.

Rose on kiva hahmo, mutta tässä olisi varmaan ihan hyvin voinut olla kuka tahansa muukin, kun itse hahmosta ei saatu paljon tietoa. Tykkäsin kuitenkin siitä, että hän tarkkaili jästilapsia, sillä tuli fiilis, että Hermione pitää tarkasti juuristaan kiinni ja tutustuttaa lapsensa molempiin maailmoihin. Söpöä.

[Fiorella]

Minustakin tässä tuli ihanasti kevättunnelma iloisesti ja valoisasti pinnalle. Ehkä tässä ei monikaan asia sinänsä tehnyt siitä niin tarkasti Rose-maista etteikö päähenkilönä olisi voinut periaatteessa olla kuka tahansa, mutta toisaalta se myös sopi erinomaisesti Roselle. Minäkin ajattelin, että äidinperintönä saatu jästiyden arvostaminen siinä missä valloillaan takkuuntuvat hiuksetkin sopivat hyvin hahmoon.