Tervehdys Kommenttikampanjasta!
Nappasin tämän sieltä, koska nimi ja yhteenveto herättivät mielenkiintoni.
Sydänvaloa on minusta hirmuisen kaunis nimi, ja ensimmäisen ficletin perusteella se tuntuu sopivan tälle sarjalle ja tässä käsiteltäville aiheille hyvin. Tulee sellainen fiilis, että se valo on nimenomaan sydämessä, ja siksi heräilee myös ajatus, että ehkä se voi loistaa myös pimeinä hetkinä, silloinkin kun on elämässä vaikeaa. Että ehkä onnellisuus on jossain määrin kiinni myös itsestä ja omista asenteista. Onnellisuus on jänskä teema, ja siitä voi varmasti saada irti vaikka mitä, koska eri ihmiset kokevat onnellisuuden niin eri tavoin ja saavat onnentunteita erilaisista asioista. Oikein mielenkiintoista luettavaa siis tämä, ja ootan innolla, mitä tuleman pitää! Ai niin joo muuten -- tämä kiinnostaa minua siksikin, että miljöönä on alkutietojen perusteella Turku. ♥ Ei tästä pitäjästä näköjään saa tarpeekseen, vaikka asuu täällä.
Hillan onni ja ilo välittyvät tästä ensimmäisestä ficletistä mielettömän hyvin. Se, miten hymyilyttää ja hihityttää väkisinkin eikä kuulokkeiden tippuminenkaan haittaa -- ihana mielentila! Se myös tarttuu tämän lukemisesta, ja minäkin hymyilen täällä hömelönä tuota biisiä kuunnellessani. Ei mikään ihme, että hymy tarttuu vähän Hillan vierustoveriinkin linkissä. Eikä ihme, että Hillaa hymyilyttää, kun kuulokkeissa soi kiva biisi ja ulkona on kaunis pakkasen kuuraama luonto. Tosin perimmäinen ilonlähde tässä tarinassa taitaa olla työ! Mukavan virkistävää.
Samaistun Hillan fiiliksiin kovin, koska minäkin rakastan työtäni, vaikkei se liitykään mitenkään lapsiin. Usein työpaikalta lähtiessäni riemuitsen kivasta päivästä ja kivoista ihmisistä ja kohtaamisista, ja se on aivan mahtava fiilis. On hienoa, kun saa tehdä jotain, mistä tykkää. Olen tosi onnellinen Hillan puolesta, kun sillä on kaikesta päätellen sille oikein hyvin sopiva ja mieluinen työ. Uskon, että Hilla on myös hyvä työssään, koska useinhan se näkyy, jos tykkää työstään kovin. Ihanaa, että työ voi olla voimavara ja positiivisuuden lähde. Tehdäänhän sitä varmaan rahankin takia, mutta jos siitä saa samalla hyvää mieltäkin, niin asiat on aika hyvin.
Voi että, ihana lukea noista lapsista ja kaikesta, mitä Hilla saa pikkuisten kanssa kokea. Suloista tuo, miten Hanna-tytön ensimmäinen sana on Hillan nimi, vaikkakin vähän omana versiona. ♥ Tuollaisesta tulee varmasti hyvä mieli. Ainakin tietää olevansa tärkeä ja merkityksellinen osa lasten elämässä.
Pidän kovasti tuosta
unelmien leikkikenttä -ajatuksesta, koska Hillan elämään kuuluu varmaan tietyllä tapaa konkreettisestikin leikkikenttä, kun hän työskentelee pikkuisten parissa ja saa luultavasti leikkiä mielin määrin. Hauska ja osuva vertaus siis.
Pidän muuten tuosta alussa olevasta sitaatistakin kovin. Hilla ainakin tuntuu elävän tuon ohjeen mukaisesti. Täytyy yrittää tehdä niin itekin, koska siitä saa aina itelleenkin hyvän mielen, kun tekee jotain muiden hyväksi ja jaksaa olla positiivinen. Mitä mainioin elämänohje!
Elikkä juu, tykkään tästä ensimmäisestä pätkästä ja koko sarjan ideasta tosi paljon, enkä malttaisi oottaa että pääsen lukemaan lisää. Kiitos kivasta luettavasta ja päiväni piristämisestä! -Walle
