Kirjoittaja Aihe: Aamiainen eläväkuolleille • S • Charlie/Hermione • 3½ raapale  (Luettu 10965 kertaa)

Vilna

  • pinkki bebe
  • ***
  • Viestejä: 1 590
  • bii-boh-bi
Kirjoittaja – Vilna
Ikäraja – S

Paritus – Charlie Weasley/Hermione Granger, Hermione Granger/Ron Weasley
Tyylilaji – angst
Sanamäärä – 350

Yhteenveto – Hän toivoo, että olisi jotain muuta katsottavaa kuin Ronin lempeä hymy ja sukattomat varpaat.

Kirjoittajalta: Umm. Joo. Tämä ei oikein vastaa minun normaalia käsitystäni näistä hahmoista, sen verran haluan sanoa. Otsikko ei ole myöskään kieliopillisesti oikein niin kuin irkkimussukat totesivat, mutta tykkään siitä enemmän noin. Joo, okei. Pitää tässä vähän aikaan hengitellä ennen kuin julkaisen, lol.

OTS20 #2, Perspektiiviä Parittamiseen (VÄÄRIN!), Neljän tuvan haaste III (rohkelikko)



Aamiainen eläväkuolleille

Aamupalapöydässä on kuivahtanutta paahtoleipää ja liian sokerista vadelmamarmeladia, Hermionen jäähtynyt kookostee ja Charlien kuorima puoliveriappelsiini. Aamupalapöydässä ei ole mitään vaihdettuja tai kiellettyjä katseita, vain syvää hiljaisuutta ja ahdinkoa. Charlie on kuin juoksuhiekkaan vaipunut.

Ronin askelet kahahtavat portaissa ja hän huikkaa huomenet. Hermione jännittyy. Charlie vastaa takaisin toispuoleisella hymyllä, katsoo pitkään veljeään; muistaa nenänvarren pisamista ja pyyhkeen painaumista poskella lapsuuden. Charlie menetti siitä paljon, mutta nyt hän toivoo, että olisi jotain muuta katsottavaa kuin Ronin lempeä hymy ja sukattomat varpaat.

Hermione hörppii kylmää teetään, eikä varmasti katso kumpaakaan. Kihara tukka on sotkuinen ja huulet vapisevat. Ripset luovat poskipäille varjoja tässä valossa, kun Hermione katsoo alaspäin, hän räpeltää hermostuneesti kai Rosen tekemää punosrannekorua. Charlie nieleskelee, eikä uskalla sanoa yhtään mitään, vaikka Ron katsoo heitä oudosti.

Huomenta, Ron sanoo uudelleen. Se kuulostaa vähän niin kuin kysymykseltä. Haloo, oletteko edes täällä; palatkaa maan pinnalle sieltä syvästä merestä mihin olette hukkumassa. Hukkumassa, todellakin. Charlie ainakin. Ja vaikka hän on hyvä uimaan, hän ei silti osaa hengittää pinnan alla.

Hermione nousee pystyyn ja karistaa Charlien katseen pois itsestään, kääntyy kohtaamaan hieman hölmistyneen Ronin. Hän kaartaa käsivartensa Ronin vyötäisille. Sukeltaa kasvonsa Ronin kaulan juureen.

Kaikki okei, Ron kysyy ja saa Hermionen nyökkäämään pienesti rintaansa vasten.

Joo, kaikki on oikein, Hermione sanoo ja lopettaa kuvainnollisen käsiensä vääntelemisen. Hän ei vilkaisekaan Charlieta, eikä se ole mikään mahdottomuus. Siitä Charlie tietää, että tämä on nyt tässä. Eikä hän ole oikeastaan surullinenkaan. Hermione on aina kuulunut Ronille, alusta alkaen. Ja vaikka tunteille ei aina mahdakaan mitään, niin tämän verran Charliekin tietää.

Charlie ja Hermione olivat vakavia vain siinä mielessä, että –

Minä olen raskaana, Hermione sanoo kuin se selittäisi käytöksen. Ja Charlie sulkee silmänsä. Tässä tämä nyt on. Ronin silmät leviävät pienestä shokista.

Mutta sitten tämä alkaa nauraa ja itkeä. Ron virnistää ja puristaa vaimoaan niin tiukasti. Hermione alkaa itkeä ja nauraa hänkin. He ovat kaunis pari. Hermione ei katso Charlieta niin kuin hänen ei pidäkään katsoa, hän vain on Ronin hellässä syleilyssä ja nauttii tästä heidän hetkestään.

Charlie on kuin jästien mykkäelokuvan päätähti, kun voitelee itselleen uuden palan paahtoleipää. Rintalastan alla kytee ukkonen, sillä näitä hautajaisia ei ole tehty kuolleita varten.

- - -
« Viimeksi muokattu: 06.06.2024 08:03:50 kirjoittanut Vilna »

avatar by Claire, banneri by Ingrid

ruttotohtori

  • nightmare muse
  • ***
  • Viestejä: 1 250
Vs: Aamiainen eläväkuolleille • S • Charlie/Hermione
« Vastaus #1 : 22.09.2018 04:35:58 »
Pöö! Hui kun sinä oot täällä aktivoitunut, oon iloinen koska Fini ilman Vilnaa on aina asteen tylsempi mesta. En oo jaksanut juuri lukea mitään aikoihin kunnolla, mut tässä otsikko nappas puoleensa ja kaipaan jotain - no, tämmöstä mitä sä kirjoitat. Inspiroit aina kovasti sun teksteillä, meinaan, ja tarviin vähän inspaa itsekin. Ja sain sitä tästä, joten kiitos alkuun siitä! Tykkäsin muuten kans otsikosta, vaikka se ehkä ei olekaan kieliopillisesti oikein, mutta pyh joku kielioppi, se kuulostaa näin paremmalta.

Charlie ja Hermione kyl... ymmärrän todella, miks laitoit tän "väärin"-kategoriaan, koska mitä. Okei, en oo hirveesti Charlieta aatellut hahmona ikinä, lähinnä sun teksties kautta, mut ko oon niin tottunut siihen Charlie/Harryyn että tää tuntui kyllä kummalta. Mut ei pahalla tavalla! Etenkin kun hahmot itekin tiesi ettei tää nyt vaan toimi, en tiiä, pystyn kuvitteleen Charlien ja Hermionen hyvin tähän tilanteeseen mut en sit mihinkään muuhun, hahaha. Hirveen masentavaa vaan, mikä on just hyvä, ja siis jotenki tulee vaan mieleen ku just luin cassilta sen drarripornoficin, siinä oli kans samankaltanen tilanne eri hahmoilla, et tommonen salasuhteen tynkä päättyy koska toinen osapuoli päättää valita sen virallisen puolisonsa, mut näissä ficeissä oli kummassakin ihan erilainen tunnelma ja sävy. Jotenki hienoo et samankaltasesta lähtöasetelmasta saa ihan erilaiset ficit kirjotettuu. Se vaan et nyyh, missä kaikki iloiset romanssit? Onks tää nyt joku uus trendi? En kyllä valita koska angsti on parasta, haha.

Apua enkö mä osaa kommentoida mitään järkevää (en). No öö, tosiaan, pidin tästä fiiliksestä! Arkinen aamu jossa on alusta asti synkähkö ja lopullisen tuntuinen alavire. En tiiä mitä tässä on aiemmin tapahtunut - Charliesta tuli fiilis että se ehkä itse ois sanonut Hermionelle että menis takaisin Ronin tykö. Tykkään miten Hermionen fiilikset jää vähän mysteeriksi, eka hän vaikuttaa surumieliseltä, jopa hysteeriseltä, mut sit ei katsokaan Charlieen ja Charlie näkee Hermionen onnellisena. Musta tosin tuntuu että Hermione ei oikeesti oo onnellinen, Charlie ei vaan näe surua kun ne ei katsokaan toisiinsa ja yrittää sanoa itselleen et tää on oikee päätös ja et Hermionen on parempi näin. En tiiä mitä ajoit takaa itte, mut tällanen viba mulle jäi ja tykkään siitä! Se tekee tästä jotenki kahta surullisemman, ja sekös on hyvä.

Tää tuntu jotenkin hyvällä tavalla tajunnanvirtamaiselta. En tiiä kuinka paljon editoit tai suunnittelit tätä, mut itelle jäi sellanen fiilis kun tää jotenki solju nätisti eikä tuntunu sillee, no, you know, monet liikaeditoi tekstejä ja sit niist tulee vähä liianki täydellisii. Tai sillee. Tästä tuli sellanen aito olo, ne tunteet pystyi hyvin itekin tuntemaan tekstin kautta. Mun lempijuttu oli toi mykkäelokuvakohta!

Semmosta. Kiitos tästä, tää oli oikein makoisa! Olet <3
leipää ja perunasoppaa

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 144
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Aamiainen eläväkuolleille • S • Charlie/Hermione
« Vastaus #2 : 22.09.2018 22:08:05 »
Kommenttikampanjasta heeeeei. <3 Tämän nimi on vilahdellut mun silmissä liian usein, joten nappasin tämän kommentoitavaksi. (Ja koska paritus, sounds good indeed.)

Jestas. Huh. Tuota. En tiedä mitä odotin, mutta en tätä. En pettämistä ja epämukavia oloja onnellisten uutisten varjoissa. Jään vain pohtimaan, että kenen lapsi todellisuudessa oli. Todennäköisesti eroa ei huomaisi, oli isä kumpi tahansa. Voihan.

Lainaus
Charlie on kuin jästien mykkäelokuvan päätähti, kun voitelee itselleen uuden palan paahtoleipää. Rintalastan alla kytee ukkonen, sillä näitä hautajaisia ei ole tehty kuolleita varten.

Päätöskappale on ihan mieletön. Rakastan tätä lopetusta ihan jokaisella solullani. Jotenkin. Vain. Niin. Hieno.

En tiedä, en edes osaa sanoa mitään muuta. Tämä oli teemaltaan ahdistava, mutta toteutukseltaan ja kieleltään älyttömän hyvä. Aaaaah!

Kiitos.

- Frac
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.

Vilna

  • pinkki bebe
  • ***
  • Viestejä: 1 590
  • bii-boh-bi
Vs: Aamiainen eläväkuolleille • S • Charlie/Hermione
« Vastaus #3 : 24.09.2018 16:10:18 »
Miekkavalas: aaa, mukava nähdä sinuukin!! Oletpa ihana, kun noin nätisti sanoit, ihan itkettää, nyyh. Inspiroit aina kovasti sun teksteillä, meinaan, ja tarviin vähän inspaa itsekin. !!!!! apua. mitä, olipa tämä ihanasti sanottu, kiitos kauheasti. Koska meinaan, että sinäkin inspiroit minua sun teksteilläsi, kun olen niitä uusia nyt lukenut, kun Finiin tulin takaisin! Kauheasti on kyllä tapahtunut sillä välin, kun olin poissa. Joo, siis tää paritus on vähän... joo. Tai ei sinällään parituksessa olisi välttämättä mitään väärää, mutta varsinkin tässä asetelmassa se on niin väärin kun olla ja voi, koska Romione 4-ever ja silleen. Siksi tämä oli mulle vähän haastava kirjoitettava ja siksi mietin tosi kauan, että julkaisenko vai enkö. Ja sun tulkinnat Hermionesta oli kyllä aika lailla oikeassa, eihän se kovin onnellinen tässä tilanteessa ole ja tässä oli myös taustalla se, ettei Hermione sitten loppujen lopuksi edes tiennyt kuka sen lapsen isä oli. Tajunnavirtaa tämä aika lailla olikin, mutta hyvä jos se ei haitannut lukemista, koska nykyään en oikein enää tajunnanvirtamaista tekstiä julkaise. Jaarittelinpa pitkät pätkät!!! Mutta päällisin pointti oli se, että kiitos tosi tosi paljon kommentista ja pohdinnoista. Olet <3 itsekin.

Fracumatata: aahh, kiitos ihana. ♥ ♥ Kiva, kun valitsit juuri tämän mun listauksesta, en tiedä osasin aika lailla odottaa sitä. :--D Tämä on joo teemaltaan sellaista, mitä en kauheasti kirjoita ja vähän ahdistava tunnelma oli itselläkin, kun tätä raapustin. Tosiaan niin kuin tuossa yläpuolella sanoinkin jo Orcalle niin Hermione ei tosiaan tiennyt, kuka sen lapsen isä oli ja siksi käyttäytyi niin kuin käyttäytyi. Päätöskappale oli minunkin lemppari, ihana kun poimit sen sieltä, iih. Kiitos tosi paljon kommentista, ihanaa että tykkäsit.

avatar by Claire, banneri by Ingrid

Vilna

  • pinkki bebe
  • ***
  • Viestejä: 1 590
  • bii-boh-bi
Vs: Aamiainen eläväkuolleille • S • Charlie/Hermione
« Vastaus #4 : 01.10.2018 09:43:36 »
Rae: ihanaa, että pidit! Ron/Hermione taas on yksi minun lempiparituksistani ja siksi tämän kirjoittaminen oli minulle vähän vaikeaa, vaikka parituksessa ei sinällään välttämättä olisikaan mitään vikaa. :-D Vähän synkemmästä Charliesta oli kyllä kiva kirjoittaa, ei sillä. Tämä nyt jäi vähän tällaiseksi makustelupalaksi, raapale kun on, mutta ehkä joskus tästä voisi kirjoittaa lisääkin! Kiitos tosi paljon kommentista. ♥

avatar by Claire, banneri by Ingrid

liljankukka

  • Vieras
Vs: Aamiainen eläväkuolleille • S • Charlie/Hermione
« Vastaus #5 : 17.11.2018 19:00:29 »
Vaihdokkaista moii!

Tämä on kyllä niin ihana teksti! <3 Tykkään sun kirjoitustyylistä ihan hirmuisasti ja se sopii tähän toooosi hyvin! <33 Tässä tekstissä on aivan äärettömän kiva tunnelma, se tuo lukunautintoon lisää sitä jotain :3

Tämä asetelma on minusta tosi houkutteleva! Käy kyllä Charlieta sääliksi, kun Hermione onkin loppujen lopuksi Ronin nainen ja raskaanakin ja kaikkea :( Tykkään Ron/Hermione-parituksesta, mutta Hermione/Charlie toimisi myös varmaankin, ainakin sinun kirjoittamanasi taatusti <33

Tämä nimi! Silloin kuin irkissä jutskattiin niin olin varma, että tämä tulisi häiritsemään minua, kun olen tämmmöinen kielioppihirmu, mutta tykkäänkin tästä näin paljon enemmän! :33 Kuvaa tätä tekstiä mielestäni hyvin ja on kivan kuuloinen <3

Lainaus
Rintalastan alla kytee ukkonen, sillä näitä hautajaisia ei ole tehty kuolleita varten.
Pakko lainata tämä viimeinen lause, koska härreguuud miten ihana <333 Siis sinulla on aina niin kauniita, kuvaavia ja jokseenkin taiteellisia lauseita ja tämä on ehdottomasti yksi niistä! <3

Jeejee, kiitos paljon lukukokemuksesta! :>

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 090
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
No tämäpä oli mielenkiintoinen! En yhtään ihmettele, miksi tämä on kirjoittaessa vienyt sinut epämukavuusalueelle, koska tiedän jo että mulla olis ollut ihan sama tilanne, jos jotain tällaista kirjoittaisin. Tämä on ihan oikeutetusti ollut sulla paritushaasteessa VÄÄRIN!-kategoriassa, koska tässä asetelmassa on niin paljon väärin 😅 Alkukin oli mun mielestä mainio, kun siinäkin mainittiin asioita, jotka ovat vähän niin kuin väärin, eihän aamiaispöydässä olevan leivän sovi olla kuivahtanutta tai teen jäähtynyttä (ja marmeladikin on liian sokerista! :< Kaikki pielessä). Se kaikki korostaa pöydässä vallitsevaa tunnelmaa hyvin. Muutenkin oli onnistunut tosin hyvin vangitsemaan tarinan tunnelman ja hahmojen ajatukset/tunteet hyvin loppujen lopuksi tosi pieneen sanamäärään!

Voi että, on kyllä hankala tilanne hahmoilla. Meno tasoa saippuaooppera :D Tässä on tunteita laidasta laitaan ja lukijanakin on vähän haastavaa sanoa, mitä kaikkea sitä ajatteleekaan hahmoista ja heidän teoistaan. Oon iloinen siitä, että Hermione valitsee Ronin, vaikka ei se pettäminen missään vaiheessa ollutkaan hyvä asia. Charlien ja Hermionen teko oli väärin, ja siitä heidät tuomitsen, mutta sitten kuitenkin vähän myös harmittaa varsinkin Charlien puolesta. Vaikka hänkin tietää, että näin asioiden kuuluu mennä. Ronin puolesta surettaa eniten, vaikkei hän itse selvästikään tiedä, mitä toisten välillä on tapahtunut.

Lainaus
Minä olen raskaana, Hermione sanoo kuin se selittäisi käytöksen. Ja Charlie sulkee silmänsä. Tässä tämä nyt on. Ronin silmät leviävät pienestä shokista.
Pitääkö tämä kenties tulkita niin, että se lapsi olisi Charlien? 😮 Mahdollista se ainakin lienee. Ron ei onneksi epäile mitään, ja eipä taida totuus muutenkaan koskaan selvitä. Yleisen rauhan säilymisen kannalta se varmaan onkin parasta.

Lainaus
Charlie on kuin jästien mykkäelokuvan päätähti, kun voitelee itselleen uuden palan paahtoleipää. Rintalastan alla kytee ukkonen, sillä näitä hautajaisia ei ole tehty kuolleita varten.
Tää loppu oli tosi hieno! Tykkään sanavalinnoistasi ja siitä, miten tässä on hienovarainen viittaus otsikkoonkin (ja ihan tarinan alkuun paahtoleivän muodossa). Mä niin pidän siitä, miten tarinan lopussa on viittaus alkuun (ja/tai otsikkoon), se kuin nivoo tarinan yhteen, viimeinen loppusilaus! Kiitokset hienosta tarinasta!
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 769
Olet hienosti tavoittanut tähän ahdistuneen, nurkkaan ajetun tunnelma. Hermionen ja Charlien sisältä on särkynyt jotakin. He ovat kuin tyhjiä kuoria. Voi Ron, joka on täysin tietämätön siitä, miten hänet on petetty kahdelta suunnalta. Tämä huokui käsin kosketeltavaa inhimillisyyttä ja tuskaa. Syyllisyys aivan tihkui rivien välistä. Vau, vaikuttavaa tekstiä!

Tykkäsin, kiitos!