Ficin nimi: Luvattu toiselle
Kirjoittaja: Odo
Genre: Draama, romance
Paritus: Pansy/Daphne + läjä muita
Ikäraja: K-11
Summary:
Vastuunvapaus: J.K. Rowling omistaa maailman ja sen hahmot, minä vain lainaan, enkä saa tästä rahallista korvausta.
A/N: Tämä syntyi itseasiassa ihan vahingossa, kun odotin makaroonien valmistumista.
Fracta toivoi jatkoa ficilleni
Valhe (S), jolle ei sitä ollut tarkoitus kirjoittaa. Näin kuitenkin kävi. Tämä toimii yksinäänkin, mutta uteliaimmat voivat lukea tuon toisenkin. Osallistuu Kerää kaikki hahmot (Daphne Greengrass), Ficlet300 (84. Elämänkumppani), Femme10 #5 (Pansy/Daphne) ja FF50 aiheella Luihuiset (003.Loppu.)
Luvattu toiselle
He olivat tulleet siihen ikään; Pansy ja hänen ikätoverinsa. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen oli aika solmia kihlaus ja astua avioliittoon. Puhdasverisissä suvuissa se oli tärkeää ja perinteen mukaan vanhemmat valitsivat sulhasen tai antoivat siunauksensa liitolle, jos kumppani sattui miellyttämään. Oli tullut aika valita elämänkumppani tai tyytyä vanhempien valintaan.
Daphnen ja Theodoren kihlaus ei ollut tullut Pansylle yllätyksenä, mutta se sattui. Hän kyllä tiesi, ettei heidän luvattomalla suhteellaan ollut tulevaisuutta. Jos se olisi paljastunut se olisi ollut suuri häpeä koko suvulle. Daphne oli luvattu toiselle ja niin sen kuului ollakin. Silti Pansyn mieleen tulivat ne illat, kun he olivat ystävänsä kanssa nauttineet punaviiniä Pansyn asunnolla välittämättä siitä, että istuivat liian lähekkäin ja vaihtoivat punaviinin marjaisia suudelmia. Illan hämärtyessä he olivat menneet naurun saattelemina makuuhuoneeseen. He eivät aikailleet riisuessaan toistensa vaatteita, koska se oli jo tuttua molemmille. Vaatteet lensivät lattialle ja heidän kehonsa kietoutuivat yhteen. Pansy suuteli Daphnen kehoa, hyväili sitä käsillään ja levitti hänen reisiään. Daphnen huokaukset rikkoivat makuuhuoneen hiljaisuutta.
Dracon kanssa Pansy oli eronnut heidän palattuaan Tylypahkaan sodan jälkeen. Dracosta oli tullut säälittävä, eikä Pansy kestänyt nähdä sitä ihmisriekaletta silmissään. Sen sijaan Daphnen nuorin sisar Astoria oli ollut lohduttamassa ja antamassa läheistä tukeaan Pansyn vanhalle poikaystävälle. Malfoyt olivat julkistaneet kaksikon välisen kihlauksen upeilla juhlilla, joilla toivoivat saavansa takaisin entisaikojen arvostustaan. Se oli hyvä sukujen välinen liitto Malfoyden kannalta, mutta monet sanoivat Astorian hukkaavan elämänsä kurjassa ja mitättömässä avioliitossa.
”Menemme naimisiin kesällä”, Daphne oli kertonut Pansylle ja samalla pyytänyt hymynkare huulillaan hänet kaasoksi. Tehdessään niin Daphne oli sanattomasti kertonut, että heidän välisensä suhde oli ohi. Enää ei ollut jäljellä ripaustakaan huveista, joita ystävät harrastivat piilossa maailmalta. Pansy oli suostunut hymyillen ja luvannut tukea ystäväänsä päätöksessään, kuten parhaan ystävän kuuluikin.
”Tahdon” sana oli se, joka sai Pansyn kyyneliin. Kaikki tietysti olettivat hänen silmiensä kostuvan liikutuksesta ja onnesta ystävänsä puolesta, mutta Daphne huomasi muutakin. Hän oli vihdoin ymmärtänyt Pansyn tunteet häntä kohtaan ja kohtasi ystävänsä surumielisesti hymyillen. Juhlien tunnelma kuitenkin pyyhki sen suruhymyn hänen kasvoiltaan nopeasti ja Pansyn oli myönnettävä, että hän oli omalla tavallaan myös onnellinen. Daphne rakasti Theodorea ja heillä olisi edessään rakastava avioliitto.
Juhlissa Pansy oli jutellut Blaise Zabinin kanssa enemmän kuin kouluaikoina. He olivat vaihtaneet kuulumisia rennosti ja rohkeasti, kevyessä humalassaan enemmän kuin olisivat muuten kertoneet. Pansyn vanhemmat huomasivat yhteyden, jonka näkivät kahden yksinäisen välillä.
Kun Pansy sanoi ”tahdon” ja hänestä tuli Pansy Zabini, hän tunsi olevansa kahlittu. Vanhempien määräämässä avioliitossa ei ollut rakkaudesta tietoakaan ja eivätkä Pansy ja Blaise oikeasti ymmärtäneet toisiaan. Pansy joutui kuitenkin myöntämään itselleen, että kahleet olisivat olleet yhtä kurjat kenen tahansa kanssa. Sillä hänen sydämensä kaipasi vain Daphnea, jota ei voisi koskaan saada.