Lammas suden vaatteissa, S, satiirinen fantasia

[LillaMyy]

Otsikko: Lammas suden vaatteissa
Kirjoittaja: LillaMyy
Ikäraja: S
Hahmo: Vlad
Oikolukija: Saappaaton
Tyylilaji: satiirinen fantasia
Tiivistelmä: Pieni Vlad on hieman erilainen vampyyri yhteisössä, jossa erilaisutta karsastetaan.
Haasteet: Kirjoitusterttu (tutustumisterttu) ja Eeppistä kertomakirjallisuutta (satiiri)
K/H: Juttelin Saappaattoman kanssa irkissä, kun puhuttiin simsistä, jossa hänellä oli tämän tyylinen hahmo. Siitä sitten lähti tämä idea lentoon… Ideointiavusta siis kiitokset Saappaattomalle, oli hauskaa kehitellä tätä sun kanssa!

Lammas suden vaatteissa

Pieni Vlad oli juuri herännyt uniltaan. Hän kiipesi ulos arkustaan ja kavahti ympärillään vallitsevaa pimeyttä. Vampyyriksi Vlad oli eriskummallinen, sillä hän oli pelännyt pimeää aina pienestä poikasesta asti. Niinpä kukaan ei erityisemmin pitänyt hänestä. Hän kiipesi kaivamaan pakastearkustaan aamupalaa.

Vlad oli siinäkin mielessä erilainen vampyyri, että hän ei metsästänyt itse uhrejaan, koska ei uskaltanut lähteä ulos pimeällä puremaan ihmisiä. Pussitettu veri ei kuitenkaan tyydyttänyt häntä kunnolla tai pitänyt nälkää pitkään loitolla, joten Vlad oli jäänyt tavallista täysikokoista vampyyria puolet pienemmäksi.

Vlad rutisti pientä veripussiaan saadakseen vielä viimeisetkin tipat sen pohjilta, mutta hän jäi silti nälkäiseksi. Nyt ei kuitenkaan ollut aikaa ottaa toista pussia, sillä hänen täytyi suorittaa oma osionsa sopimuksestaan tämän kellarin omistajan kanssa. Kyseinen mies myi tavaraa pimeillä markkinoilla, joten Vlad oli tehnyt sopimuksen tämän kanssa; vampyyri sai pakastearkun täydeltä verta ja turvallisen paikan omalle arkulleen ja vastapalvelukseksi hän piti uteliaat loitolla kellarista.

Onnekseen Vladin ei tarvinnut poistua kellarista, vaan se riitti, että hän piti huolta, ettei kukaan muu kuin talon isäntä päässyt alas, koska mies varastoi kellarissaan varastettua ja arkaluontoista tavaraa. Vlad istahti tavanomaiselle vartiopaikalleen kellarin oven viereen asettamalleen lavitsalle ja katosi vapisten varjoihin.

Jos hän olisi ollut oikea, peloton vampyyri, olisi hän ollut sillä hetkellä metsästämässä ihmisuhreja muiden, kunnon vampyyrien joukossa. Jos hän olisi ollut toisenlainen, olisi hänellä kenties vampyyriystäviäkin, mahdollisesti jopa rakastajakin. Mutta hän oli pelkuri, vampyyri, joka pelkäsi pimeää, joten muut vampyyrit nauroivat hänelle, jos edes tiesivät hänen olemassaolostaankaan.  Hän ei ollutkaan susi lampaan vaatteissa, vaan lammas suden vaatteissa.

[Kiirsu]

Voi ei, Vlad parka! Tää on hirveän suloinen teksti.

Mainio otsikko, rakastan sanonnoilla leikkimistä ja toi istuu tähän tekstiin täydellisesti. Tykkään myös tästä satumaisesta kerronnasta, se entisestään lisää tätä ironiaa. Tää on tosi ytimekäs, mutta tähän genreen sopii hyvin tällainen olennaisten asioiden kertominen ja kuvailun vähyys.

Jos olisin vampyyri, olisin ihan kuin Vlad Samaistuin tähän tosi paljon (mikä on kauheen surullista ottaen huomioon, miten surkea olento Vlad on). Jos en olisi tuntenut niin suurta empatiaa, olisin varmasti nauranut tälle enemmänkin, koska tämä oli tosi hauska! Haluan Vladin löytävän jonkun pimeää pelkäävän ystävän itselleen, ettei sen tarvitse yksin pelätä ♥

[LillaMyy]

Kiirsu: Sanonnoilla leikkiminen on kyllä hauskaa, ja kun se sopi tähän tekstiin niin oivallisesti, en voinut vastustaa kiusausta. Mä yritin tehdä tästä pidemmän, mutta jotenkin se tuntui liikaa jaarittelulta, niin tämä sitten jäi vähän lyhyemmäksi kuin aluksi aioin. Vlad on kyllä kamalan surkea olento, mutta valitettavasti siihen/häneen on liiankin helppo samaistua (vaikka itse en pelkääkään pimeää). Ehkä mä keksin jonkun jatkopätkän tälle, missä Vlad löytää itselleen ystävän, joka myös pelkää pimeää. Kiitoksia suloisesta kommentista! ((: <3