Shakkimatti |S| Tom Riddle, drama

[Vlad]

Nimi: Shakkimatti
Kirjoittaja: Vlad
Ikäraja: S
Genre: drama
A/N: Mikäs sen parempaa tekemistä silloin, kun pitäisi oikeastaan opiskella kuin kirjoittaminen Tästä ficistä mulla ei oikeastaan ole sen kummemmin sanottavaa, teki vain mieli kirjoittaa jotain Tomin kouluajoilta ja tämä tuli nykerreltyä. Tämä osallistuu Aakkoshaasteeseen (S), FanFic 100:n (021. Ystävät), Neljän tuvan haasteeseen (Luihuinen) ja lihottaa Vuosi raapalehtien-saldoani. Tälle oli turkasen vaikea keksiä nimeä, mutta lopulta sieltä tupsahti joku edes suunnilleen järkevä nimi.

Ilta oli jo alkanut tummua hitaasti kohti yötä, kun nuori tummahiuksinen poika leikitteli taikasauvallaan katsellessaan huvittuneena ystäviensä velhoshakkipeliä. Avery ähki tuskastuneena, kun Mulciber söi hänen nappulansa yksi toisensa jälkeen ja Tom tunsi, kuinka hänen toinen suupielensä kiertyi huvittuneeseen virneeseen. Hänen katsellessaan Mulciber lopulta siirsi ratsuaan niin, ettei Averyn kuninkaalla ollut enää minkäänlaista mahdollisuutta pelastua.

”Shakkimatti”, Mulciber sylkäisi ivallinen hymy huulillaan ja Tom hykerteli hiljaa katsellessaan, kuinka Averyn silmissä häilähti viha.
”Sinä huijasit!” Avery syytti, vaikka tiesikin, ettei heidän ystävänsä huijannut koskaan. Mulciber oli vain paljon parempi taktikko kuin Avery, poika vain ei koskaan suostuisi sitä myöntämään, vaikka se oli naurettavan selvää kaikille, jotka olivat nähneet edes kerran Averyn pelaavan.

Tom hymähti ja antoi katseensa harhautua kirjaan, jota piteli sylissään. Hänestä oli varsin huvittavaa, että Avery hermostui Mulciberille jostakin näin pienestä. Tom itse ei erityisemmin välittänyt velhoshakista, paljon mieluummin hän pelasi oikeilla ihmisillä. Ihmiset tarjosivat paljon enemmän viihdykettä ja Tom nautti siitä, kun hän pystyi katselemaan muiden avutonta räpistelyä hänen huolellisesti kehräämässään verkossa. Velhoshakki oli soveltuvampi sellaisille, joiden älykkyys ja kyvyt eivät riittäneet todelliseen manipulointiin ja sotaan.

Velhoshakki oli lapsille.

”Tom, haluatko pelata?” Mulciber kysyi, vaikka tiesikin jo etukäteen, minkä vastauksen tulisi saamaan ystävältään.

Tom hymähti jo pelkälle ajatukselle. Ystävä. Hän ei tiennyt, oliko hänellä varsinaisesti ystäviä. Hän ei ollut koskaan ollut erityisen seurallinen tai kokenut olevansa kykeneväinen niinkin huomattavaan emotionaaliseen siteeseen kuin ystävyys. Ennemminkin hänellä oli vihollisia ja seuraajia, lemmikkejä. Edes hänen ystävänsä eivät olleet suojassa hänen manipuloinniltaan, vaikka seurasivatkin häntä vapaasta tahdostaan. Heillä oli yhteinen tavoite, yhteinen unelma – vaikka Tom heidän pienen ryhmänsä ehdoton johtaja olikin.

”Toki”, hän henkäisi yllättäen Mulciberin ja siirtyi nyt jo murjottavan Averyn tilalle shakkilaudan ääreen.

Tomin mielessä shakkipelin mustat ja valkoiset nappulat edustivat pimeyttä ja valoa, sotaa, jonka hän oli päättänyt voittaa.

Ilme Mulciberin kasvoilla oli näkemisen arvoinen, kun Tom viimein hymyili tehdessään viimeisen siirtonsa.

”Shakkimatti.”

[Neiti Syksy]

Pitäisi lähteä kohta tarpomaan tuonne liikkatuntia kohti mutta päätin nyt aivan ensiksi kommentoida, sillä noh. Tom Valedro on hyvin mielenkiintoinen henkilöhahmo ja siitä ei kyllä liiaksi ainakaan Tylypahka-ficcejä lue!

Tykkäsin todella paljon tästä ideasta. Kuinka shakkimatti onkin aikuisten leikkikentällä sitten manipuloimista ja ihmismielen hallintaa. Oli niin kylmä, sosiopaattinen itsensä ettei mitään rajaa! Ja jotenkin mielenkiintoista, että Tom saattoi antaa ajatuksensa harhautua kirjansa lukemisesta (vai toisinpäin? ainakin hänen katseensa harhautui takaisin lukemaansa kirjaan mutta en voisi kuvitella omaa Tomiani olematta opiskelematta tunnollisesti ja keskittyen mieluummin seuralaistensa hommiin ). Ja vielä noin kypsiin juttuihin! Mutta siis tykkäsin.

Yksityiskohta siitä, kuinka shakin valkoiset ja mustat nappulat ovat valous ja pimeys ja sodan eri vastakohdat hymyilytti myös! Tai no, ei nyt ihan suoraan hymyilyttänyt mutta.. teki minut iloiseksi? Miksi kaikki adjektiivit ovat vääriä! Mutta tästä paistaa se, että Tom haluaa jo  valmistautua Tylypahkasta, päästäkseen sitten tositoimiin ja parantaakseen maailmaa.

Hmm ja vielä ehkä yksi sellainen hmm no, mietin vain, että kun Mulciber odotti vastausta ystävältään, niin koin sen kolmannen henkilön puheeksi niin, että Tom ei tietäisi mitä kyseinen henkilö ajatteli. Kuitenkin sen jälkeen tuli heti mietintää ystävistä. Toisaalta tämä ei häirinnyt, koska sitten ajattelin, että Tom yrittäisi olla ainakin kouluajan normaali "ystävä", jotta häntä ei pidettäisi ihan outona. Hirmuisen pohdintaa aiheuttava teksti!!

Velhoshakki oli lapsille.

Tämä kyllä nousi lempikohdakseni! Sillä velhoshakki on lapsille ja sota aikuisille. Mutta koska he ovat vasta koulussa, niin ei oikeastaan ole muuta kuin yrittää harjoitella logiikkaa!


Kiitos ja lisää sun Tomia!! ♥

- Syksy

[jossujb]

Tää oli kyl tosi kutkuttava sillee niinku synkällä tavalla. Shakkipeli on tietysti varsin yleinen elämän, kuoleman ja valtapelien metafora, mutta ei missään nimessä kielteisesti, ainakaan tässä asiayhteydessä. Se että Tomista nappuloilla leikkiminen on liian lapsellista on osuvaa. Mulciber ja Avery vaikka ovatkin tommosii, miten sen nyt sanois, sosiopaaattisia kusipäitä? Niin ainakin tuntuvat kuvittelevan olevansa vielä samoilla leveleillä Tomin kanssa - vaikka ovat itse niitä solttuja joita voi heitellä miten mieli tekee.

Jotenkin muakin viehätti tuo, että vaikka koko peli ja ns "ystävät" ovat isossa mittakaavassa täysin merkityksetöntä kärpäsenkakkaa, niin nyt ei silti vielä ome aika aloittaa kuolemankylvämistä. Vielä joutaa pelailla shakkia niin että uhreina on vain nappulat ja ylpeys. Hyvin pitkälti Tomin tyylistä, manipuloivaa, valheellista. Tyylikäs, kytevä fiilis mulle tästä tekstistä tuli muutenkin. Tässähän vaan oikeastaan viitataan vaan tulevaan, hyytävän tästä tekee se et tietää keistä on kysymys ja mitä tulee vielä tapahtumaan. Et siinä mielessä one-shotiksi ja psykologiseksi ikkunaksi toimiva. Ytimekäskin, koska otsikko ja viimeinen repliikki vetää kokonaisuuden nätisti nippusiteeseen. Nice. Tykkäsin.

Kiitän,
jjb