Disclaimer: J.K. Rowling omistaa Potter-universumin, en minä. En myöskään saa minkäänlaista korvausta hänen luomuksillaan leikkimisestä.
Otsikko: Sokeuden asteet
Kirjoittaja: Picca
Beta: -
Ikäraja: K-11
Paritus: Harry/Draco
Genre: Romantiikka
Summary: Millä tavalla toisen näkee suhteen eri vaiheissa?
A/N En oikein osaa selittää, mistä tämäkin oikein putkahti. Päätin vain tehdä tämmöisen viritelmän. Ficci muodostuu kolmesta raapaleesta, joista jokainen kuvaa yhtä vaihetta Harryn ja Dracon suhteessa. FF100-haasteessa tämä on sana 040. Näkö. (Aiheena Harry, Ron ja Hermione)
SOKEUDEN ASTEET
Kaukonäkö
Kun vihaa jotakuta yhtä paljon kuin Harry Potter Draco Malfoyta, vihan kohteen pystyy näkemään selvästi vain etäältä. Voi nähdä kuinka hän kävelee ylimieliseen tapaan, istuu veltosti, huispaa kuin omistaisi kentän, syö nirsoillen. Ohi kulkiessaan kohottaa pystyyn keskisormensa tai tempaa esiin taikasauvan, josta sinkoavan loitsun ehtii väistää vain vaivoin.
Vaatteiden kallis merkki ei jää huomaamatta, ei myöskään kaulassa riippuva hopeaketju eikä se, että kynät on valmistettu mustista joutsenensulista. Ilme kertoo pelkästä halveksunnasta ja on niin helppo unohtaa, että se on vain oikean ihmisen peitteenä aivan kuten vaatteet ovat vartalon suojana. Kuori, jota pidemmälle katseet eivät yllä. Pelkän ulkokuoren vihaaminen on helpompaa.
Likinäkö
Kun ihastuminen ujuttaa salakavalia lonkeroitaan sydämeen, näkökenttä muuttuu. Yhtäkkiä huomaa, että askelia painaa tarkoin peitetty uupumus ja miettii, mistä se johtuu. Istuessa sormet naputtavat pöytälevyä ja luudanvarrella lentäjän hiukset tuivertuvat kiehtovalla tavalla. Kohotettu keskisormi on pitkä ja hoikka, kynsinauha hoidettu, kynsi viilattu pikkutarkkaan muotoon. Kirous lähtee kapeilta ja kauniilta huulilta, joita kieli on hetki sitten livahtanut kostuttamaan.
Katse alkaa etsiä vartaloa vaatteiden alta, arvailla sen muotoja kankaan kätköissä. Kaulaketju korostaa niskan ylvästä linjaa. Halveksunta rapisee syksyn lehtinä ja sen alta paljastuu epävarmuutta, pelkoakin. Ei ole helppoa päästää lähelle, päästää näkemään kuoren alle. Ei ole helppoa myöskään mennä, vaikka toinen päästäisikin.
Täysi sokeus
Kun rakastaa umpihullusti ja kiihkeästi, se on sokeaa. Ei edes tarvitse nähdä mitään, ei kauas eikä lähelle. Silmät kiinni voi tunnistaa askelten arvokkuuden muiden oppilaiden kenkien töminän seasta. Viileät sormet sopivat omien lomaan täydellisesti, kuin käsi olisi oma ja ollut vain jonkin aikaa kadoksissa. Jokainen huulien uurre on tuttu, moneen kertaan tutkittu ja valloitettu.
Kädet tietävät, kuinka poistaa jokainen vaatekappale niin nopeasti kuin on mahdollista, kieli osaa pilkkopimeässä seurata rinnassa olevaa pientä arpea. Kaula paljastuu näykkäisyille, täydelliset kynnet raapivat selkään juovia, joita ei tarvitse nähdä. Epävarmuus sulaa nautinnoksi ja hurjaksi onnellisuudeksi, joka lentää niin korkealla, ettei enää erota maata alapuolellaan.
