Stalkkasin tämän tekstin itselleni kommenttikampanjasta, koska en ole piiiitkään aikaan lukenut sinulta mitään ja originaalifemmeily on niin söpöä!
Olipa tämä niin ihana! Aluksi mietin, että minne kertojalla nyt on noin kova hoppu - onko hän myöhässä, sairas vai mitä. Tuli aluksi sellainen olo, että hän olisi tulossa koulusta kotiin. Mutta ei, hänellä olikin kiire tytön luo, mikä oli todella söpöä. Oksennuslimsa aiheutti hymyn huulille, koska Jaffa on juuri sitä. Samoin koko koti-asetelma oli jotenkin hymyilyttävä ja viehättävä: kotona saa olla rauhassa ja pitääkin olla hiljaa, kun toinen on sairas ja kaipaa huolenpitoa ja rakkautta. Sälekaihtimet laitetaan kiinni ja kuunnellaan hiljaa lempimusiikkia eristyksissä muusta maailmasta. Tykkäsin erityisesti tuosta maininnasta, kun kertoja otti farkut jalastaan.
Jotenkin tekstin alusta tuli fiilis, että olisi vielä päivä, mutta ei, tässähän jo toivotellaan toiselle hyvää yötä. Oon vähän kahden vaiheilla siitä, että asuvatko tytöt yhdessä vai eivät: toisaalta tyttö sairastaa kertojan kotona/heidän kotonaan, mutta toisaalta taas se, että kertoja sanoo hyvän yön toivottamista harrastukseksi viittaisi siihen suuntaan, ettei sitä hyvää yötä voi sanoa kasvokkain ainakaan ihan joka ilta ja että se tässä viime aikoina olisi ollut yleisempää kuin aiemmin. Myöskin suhteen uutuutta kuvaisi se, että tyttö on nimellä tyttö eikä hänen erityisesti spesifoida tässä. Jännä miettiä!
Tämä oli huisin söpö, kiitos! ♥
