Nimi: Ei se haittaa
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama
Varoitukset: maininta itsemurhasta
Haasteet: Vuosi raapalehtien V ja Teelusikan tunneskaala tunteena välinpitämättömyys.
A/N: Luin tässä yhtenä päivänä jostakin Meidän perhe -palstalta äidistä, joka valitti ja tukasteli, kun hänen lapsensa on sellainen huithapeli, ettei mikään haittaa, vaikka unohtaa eikä tee sovittuja asioita. Vein tämän käsitteen sitten vähän pidemmälle ja häijymmälle tasolle. Hajamielisyys näyttää oikein kivalta piirteeltä tällaisen välinpitämättömyyden rinnalla (mutta onko syy kokonaan päähenkilössä, sen jätin vähän tulkinnanvaraiseksi.)
Ei se haittaa
Mies sanoo, että aika kiva ilta. Minä valehtelen ja sanon, että niinpä on, vaikka en edes huomaa tai tiedä, mikä tässä illassa on kivaa. Mies hymyilee ja ottaa minua kädestä, puristaa ja pitää meitä parina.
Kai me olemmekin, ainakin tänä iltana. Hänen kätensä tuntuu vähän hikiseltä. En ole koskaan välittänyt kädestä pitämisestä, mutta kai minä nyt tuon mieliksi. Ei se haittaa.
Mies saattaa minut kotiovelle, juttelee ja viivyttelee. Minua pissattaa. Hyvästelen hänet nopeasti. Pitää päästä vessaan.
Jälkikäteen tajuan, mitä mies oli vailla. Suukkoa tai lupausta ensitreffeistä. En antanut hänelle kumpaakaan. En tajunnut.
No jaa. En minä hänestä juuri edes pitänyt.
*
Tiellä näkyy kuollut, verinen lintu. Se on jäänyt varmaan auton alle. Mitenköhän kauan vie, että se siivotaan pois? Kävelen ohi ja unohdan linnun. Ei minua kiinnosta.
Kaverilla on uusi huivi. En muuten huomaisi, mutta hän ilmoittaa siitä itse, kehuu löytäneensä alennusmyynnistä. Joko nekin ovat alkaneet? Kysyy hymyillen, mitä tykkään.
Sanon, että mitä merkitystä minun mielipiteelläni on. Huivi on sinun eikä minun.
Kaverini kummastelee sanojani ja kysyy uudestaan kuin en olisi kuullut ensimmäisellä kerralla. Kai hän on vähän yksinkertainen. Kokeilen kangasta hänen mielikseen ja sanon yhden sanan: pehmeä. Sen enempää en jaksa vaivautua.
Kaverilleni se riittää. On selvää, ettei hänkään välitä.
*
En ole syönyt tänään. Jääkaapissa ei ole mitään. Soitan miehelle ja kysyn, haluaako hän lähteä syömään. Hän kuulostaa yllättyneeltä, mutta ilahtuneelta. En ihmettele sitä.
Menemme syömään italialaiseen ravintolaan. Mies tarjoutuu maksamaan. En kieltäydy.
Jälkiruoan aikana hän kysyy, miksi soitin. Katson häneen ja tajuan, että hän luulee meidän olevan treffeillä. Koska oli nälkä, vastaan ja palaan juustokakkuni pariin.
Mies tuijottaa minua. Tunnen sen epäuskoisen ja loukkaantuneen katseen, vaikka en katsokaan. En viitsi. Lopulta mies nousee ja paiskaa servetin pöydälle. Hän lähtee sanomatta sanaakaan.
Ihmiset katsovat, mutta ei minua haittaa.
Syön kakkupalani ja mieheltä jääneen sorbetin. Hänellä on parempi maku kuin minulla.
*
Tänään olivat siskoni häät. En muistanut asiaa ennen kuin äitini soittaa ja tivaa, missä olen. Kotona, vastaan. Sori, unohdin.
Sitä äiti on saanut kuulla minulta aina. Siksi hän huutaa. Lasken puhelimen lattialle ja upotan lusikkani jäätelöpakettiin. Lempisarjani jaksossa tulee hauska kohta. Nauran ääneen. Äiti kiljuu keuhkonsa rikki ja kauhistelee, miten välinpitämätön minä olen.
Ei haittaa, huikkaan äidille. Minulla on hyvä näin.
Äiti puhisee, ettei rahaa enää tipu. Se uhkaus on kuultu ennenkin ja aina se on ollut perätön. Lapsia ovat ne kauheimmatkin ja heitä täytyy rakastaa. Äiti valittaa, miten raskasta se on. Häntä alkaa itkettää.
Huokaan ja laitan volyymia kovemmalle.
*
Veljeni tekee itsemurhan. Sitä onkin uumoiltu jo pari vuotta. En ylläty enkä sure. Tiedän, että tämä elämä oli hänelle kestämätöntä. Parempi näin. Ainakaan veljeen ei satu enää, ja eikös sekin ole jo itsessään jotain?
Olen pukenut liian tiukan hameen hautajaisiin ja minua tuskastuttaa. Olen kai lihonut isän hautajaisista. Ei se mitään. Pitää vain vetää vatsaa sisään ja kestää tämä päivä.
Äiti näyttää olevan kuolemaisillaan surusta, mutta eiköhän hän tuosta piristy, kun saa paistatella yhden päivän huomion keskipisteenä.
Sisko pitää hautajaispuheen ja valehtelee niin, että minä tärisen naurusta. Velikin olisi nauranut.
Kirkon ulkopuolella panen merkille, että tänään on aika kiva päivä.