Nimi: Joskus uudelleen
Kirjoittaja: Uhkarohkea
Beta: Pahviprinsessa
Genre: femme, draama
Ikäraja: K-11
Paritus: Kosto/Sula
Haasteet: Femme10 #5
A/N: Kiitokset Pahville betauksesta!
Makasin vatsallani keittiön pöydän alla ja selasin kännykällä Instagramia, yhden tytön kuvia. Pöytäliina roikkui lattiassa asti, eikä kukaan nähnyt tänne. Mun teki mieli röökiä. Ehkä Varma vippaisi… ai niin, me ei oltu enää väleissä. Pöytäliina heilahti ja joku kävi makaamaan mun viereen. Mä en nähnyt kuka, koska en viitsinyt kääntää päätäni.
”Moi, Kosto”, se moikkasi mua ja sai mut kääntämään pääni. Sula. Sen kuvia mä olin selannut.
”Sula?” mä naurahdin hämmentyneesti.
”Mä oon”, se sanoi vähän liian itsevarmasti, ja mä olin aika varma Sulan olevan melko kännissä.
”Vippaatko röökin?” pyysin.
”Kääritkö ite?” Sula naurahti ja hipaisi mun kättä.
”Luulet sä, etten mä osaa?” kohotin kulmiani ja sain Sulan virnistämään.
”No okei, tän kerran”, se ojensi mulle topan ja mä käärin itse sätkäni. Hapuilin takataskusta sytkärin. Rööki syttyi onneksi helposti. Sulakin poltti mulle seuraksi, ja tunnelma pöydän alla oli aika mielenkiintoinen. Mua ei pelottanut, että pöytäliina syttyis tuleen.
Kuului askeleita, joku tuli keittiöön. Kaksi tytönääntä tappeli aika kovaäänisestikin. Mä tunnistin Varman äänen, mutta mä en välittänyt, sehän oli vaan mun entinen paras kaveri. Onneksi ne lähti aika pian riitelemästä. Mä ja Sula oltiin saatu meidän sätkät poltettua, ja kotibileiden häly alkoi muualla talossa vaimentua. Musiikki kuului kyllä edelleen lujalla olohuoneesta, mutta väki oli selvästi vähentynyt.
Me pussattiin, en ollut varma kumpi suuteli ensin, mutta ei se ollut mitenkään huonoa. Tykkäsin. Sula selvästi huomasi mun kasvoille levinneen hymyn. Se naurahti ja sen silmät tuikki kun se sanoi: "Tää pitää tehdä joskus uudelleen.”
Mä nyökkäsin hiljaa ja hymyilin. Sula ei ollut yhtään hullumpi.