Otsikko: Kuinka kauan…
Kirjoittaja: Subbe93
Fandom: Mass Effect 3
Genre: Draama
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Liara T’Soni
Tiivistelmä: Aika oli kulunut jotenkin niin nopeasti, ja silti Liarasta tuntui, ettei sitä ollut kulunut paljoakaan. Ehkä hän oli vain kaiken tämän keskellä kadottanut ajantajunsa?Vastuunvapaus: Mass Effect kuuluu (vieläkin) BioWarelle.
Haaste: Spurttiraapale III, sana: Kauan
A/N: Jotenkin alkaa nämä minun Mass Effect –raapaleet tuntua kovin turhilta.
Minulta meni jonkin aikaa pohtia, kenestä kirjoittaisin, kun inspiraatiosanana on ”Kauan”. Ensin meinasin kirjoittaa Javikista, onhan hän hypännyt viisikymmentätuhatta vuotta ”omasta ajastaan”, mutta toisaalta Javik on hieman vieras hahmo minulle. Tosin kyllä se silti hieman houkutteli. Varoiksi päätin kuitenkin vielä kerätä listan kolmosen hahmoista, nähdäkseni, oliko parempaa ehdokasta kuin Javik. Ja sitten päädyin Liaraan, joka muistaakseni kolmosen alussa murehti, paljonko heillä on aikaa, että jos he kuitenkin tuhlaavat sen mahdottomuuteen.
Liaralla on todennäköisesti todella hyvä muisti, mutta näin sodan keskellä päätin, että Liara murehtii ja työskentelee niin paljon, että on jo hieman sekaisin ajankulusta ja tapahtumista.
Kuinka kauan…Aika oli kulunut jotenkin niin nopeasti, ja silti Liarasta tuntui, ettei sitä ollut kulunut paljoakaan. Ehkä hän oli vain kaiken tämän keskellä kadottanut ajantajunsa?
Miten kauan siitä oli, kun he olivat lähteneet Marsista? Hänestä tuntui, että se oli tapahtunut vasta eilen, mutta silti väliin oli mahtunut paljon muutakin: Palaven, Sur’Kesh, Tuchanka, Citadel… Eikä Liara edes muistanut järjestystä.
Ehkä hänen otteensa oli alkanut lipsumaan. Tapahtumat alkoivat jotenkin mennä sekasin hänen päässään. Jos joku kysyisi heidän reittiään ja mitä milläkin pysäkillä oli tapahtunut, Liara ei osaisi ehkä vastata.
Osa syy taisi olla sodassa. Hän oli niin keskittynyt tekemään töitä sen eteen. Ehkä siksi hänen meni jo aika, paikat ja tapahtumat hieman ohitse.
Liara huokaisi ja istahti sängylleen. Hän peitti kasvot käsiinsä. Niin monesti, kuin hän olikin Shepardilta kysynyt, miten tuo jaksoi, miten hän teki sen, hän ei jotenkaan ollut saanut kunnon vastausta. Vastausta, jota hänkin voisi hyödyntää. Siinä, missä Liara pelkäsi, että he tuhlasivat aikaansa epäonnistumiseen, ei se tuntunut Shepardia häiritsevän. Toki komentajalla oli muutakin ajattelemista kuin epäonnistuminen, mutta silti…
Shepard oli niin vahva, jopa kaiken sen jälkeen, mitä oli kokenut elämänsä aikana. Miksei Liara pystynyt siihen?
Oli pakko.
Asari nousi ylös sängyltään, veti syvään henkeä ja ryhdistäytyi. Heidän oli pakko onnistua.
