Tunti vain S (Harry/Draco)

[Fairy tale]

.

[Unohtumaton]

Kommenttikampanjasta iltaa!

Tässä oli aivan ihana tunnelma. Harryn tunteet ovat niin samaistuttavia: suhde on vielä aika alkutekijöissään ja toisen läsnäoloa odottaa niin, että mitään muuta ei osaa ajatella - eikä haluakaan. Tietää vain, että haluaa elämäänsä vain lisää ja lisää toista ihmistä, josta ei saa tarpeekseen.

Siinä missä Harry ehtii odottaa ja käydä läpi kämppänsä triljoonaan kertaan, niin Draco joutuu jo kiirehtimään. Tässä tuleekin hyvin ilmi se, kuinka suhteellista aika on! Tunti on pitkä, kun kaikki on valmista eikä ole juurikaan tekemistä, mutta toisaalta tunti voi huveta hurjaa vauhtia, kuten Dracon tapauksessa kävi. Mutta sitten he kohtaavat toisensa ja kumpikaan ei enää muistele niitä tunteja, jotka vietti ilman toista. 

Lopun rento tunnelma oli fikin parasta antia. Niin tärkeää vain olla toisen kanssa läsnä ja nauttia hetkestä, joka vie elämää jälleen yhden tunnin verran eteenpäin. Mutta tällä kertaa tunti taitaa olla kerrassaan unohtumaton. 

Kiitos!

[Vendela]

Kommenttikampanjasta hei täältäkin!

Olipa ihanaa lukea tämmöinen suloinen ja söpö teksti näistä hahmoista. Uno tuossa sanoikin jo paljon sellaista mikä itsellenikin tuli tästä mieleen. Ajankäyttö on tosiaan hyvin suhteellista ja hetken aikaa kyllä kiristelin hampaitani kun Draco pohti, pitäisikö hänen ilmoittaa Harrylle että vielä menee tunti! Sillä eihän Draco taas voinut tietää Harryn fiiliksistä ja odottamisesta. Mutta onneksi olit heille armollinen (erityisesti Harrylle!) ja päätit että 15min riittää Dracolle

Pidin tässä myös tuosta ideasta, että nämä olivat juuri aloittaneet suhteensa ja kaikki oli uutta ja samalla vähän jännittävää. Kuulosti hyvältä, että he ensin tutustuvat toisiinsa kunnolla ennen kuin tuovat suhteensa muiden tietoon. Tuollainen kysy-vastaa-keskustelu toimii varmaan mukavasti ja joskus sitä on kiva tehdä myös sellaisten kanssa jotka on tuntenut pidemmän aikaa, saattaa nousta esiin yllättäviäkin juttuja!

Ihanaa kun kirjoittelit tämän, lämmin kiitos! Ja kivasti olit käyttänyt tuon tunti-sanan sekä itse tekstissä kuin nimessäkin

Vendela

[Thelina]

Tämän söpöys ja lempeys piristivät ihanasti päivää eikä tämä ole yhtään turhan kliseinen, vaan juuri ihana! Ehkäpä Draco luki alitajuisesti Harryn ajatukset, kun päätti että vartti saa riittää ja nyt on kiiruhdettava rakkaan syliin. Harrysta olisi tuntunut varmaan kamalalta odottaa vielä toinenkin tunti, kun ensimmäinenkin tuntui mahdottoman pitkältä, kun laskee joka minuutin ja ”Luvattoman monta hegenvetoa sisään ja ulos”. Tykkäsin kovasti tuosta Dracon saapumisesta ja suudelman kuvailusta, sekä siitä, miten Harry huomasi heidän seisovan maton viidennellä raidalla ihanaa oli myös se, miten lopussa Harry keskittyi hetkeen ja aiemmin niin pitkäveteisesti kuluneet minuutit olivatkin maailman ihanin hetki juuri nyt kiitos tästä!

[Larjus]

Odottavan aika on tosiaan pitkä. Voin niin kuvitella Harryn fiilikset, kun kuljeskelee kärsimättömänä ja jännittyneenä ympäri asentoa, laskee maton raitoja ja katsoo suunnilleen sataan kertaan, että kaikki on tiptop. Ja siltikin siinä ehtii kulua vain se parisen minuuttia. Mut hyvä että Draco kiirehti tämän luo heti kotiin päästyään (onneksi taika auttaa!), ettei Harry joutunut odottamaan vielä kauemmin. Mitenköhän hyvin se olisi sen kestänyt, kun nytkin jo teki tiukkaa?

kaksi kertaa kartanolla Draco luona

Jotenki onnistuin lukemaan että kasinolla Dracon luona 🙈🙈

”Hyvä nähdä sinua”, Draco sanoi silmät tuikkien.
”Sinä ihana”, Harry vastasi.

No awwws mikä vastaus :3 Voiko sitä paljoa söpömmin edes vastatakaan?

”Kuulostaa kivalta”, Draco sanoi, vaikka hän ei ollutkaan aivan varma mitä Harry oli ihan viimeiseksi sanonut. Hän oli vajonnut suloiseen pehmeyteen ja hyvään oloon ollessaan siinä Harryn sylissä niin levollisena.

Näissä kohdissa kyllä tulee hyvin esiin se, että suhde ja lempi on vielä nuorta ja siinä "pahimmassa" kuherrusvaiheessa Mutta semmoista on mun mielestä aivan ihana lukea, tulee aina jotenkin niin lämmin ja pehmoinen olo, väkisinkin pistää hymyilemään. Myös tällainen yksinkertainen yhdessäolo ja sen tärkeysn on mulle mieluista luettavaa, kun se toisen läsnäolo tekee ihan tavallisistakin hetkistä erityisiä :3 Oman kultansa syliin on hyvä torkahtaa. Mitäpä muuta sitä kaipaisikaan.