Rakkaus on ruma sana, K-11

[Needled Laiho]

Title: Rakkaus on ruma sana
Author: Needled Laiho
Beta: Carmilla
Raiting: K-11
Pairing: Yksipuolinen Sirius/Remus
Genre: Angst
Warnings: Rakkauden mollaamista!
Disclaimer: Hahmot ovat J.K. Rowlingin, juoni omani. En saa tästä rahaa enkä muunlaista hyvitystä.
A/N: Osallistuu FF100:seen sanalla 47. Sydän, Aakkoshaasteeseen kirjaimella R ja LW8:aan noilla lopussa olevilla lyriikoilla. Alunperin tän piti olla Siriuksen näkökulmasta, mutta n. puolivälissä tajusin kertojan olevankin Remus, siitä oli tullut vahingossa Remusmainen, Sirius ei niinkään mun mielestä kuulu tuohon rooliin.




Rakkaus on ruma sana


Rintaa raastava tunne saa sydämeni tykyttämään aivan liian kovaa, liian kovaa. Ei siinä saisi aiheutua tuollaista reaktiota pelkästään sen takia, että kuulen hänen puhuvan ja näen hänen liikkuvan. Mieleni tekisi vain riuhtaista tuo hirveä elin rinnastani ulos mahdollisimman väkivaltaisesti ja tuhoa aiheuttaen. Voisin hypätä tällä hetkellä sillalta alas pelkästään sen takia, että tuo tunne riipii ja raastaa mieltäni. Voisin luoda kirouksen, jonka avulla kaikkien samalla tavalla sykkivät sydämet pysähtyisivät paikoilleen, mutta tekisin silloin kai liian paljon pahaa, vaikka se onkin vain tunne. Kestäisin mieluummin vaikka sitä, että pääni tärisisi ainaisesti, mutta tuo sydämen hakkaus tekee mieleni aggressiiviseksi, nuo kirotut ajatukset hänestä haittaavat ajattelukykyäni ja tuo sana repii mieltäni. Miksi sillä edes pitää olla tuollainen imelä ja sokeriselta kuulostava nimi? Pyh pah, ei se ole sen nimen arvoinen tunne, eikä se tunne ole todellisuudessa niin ruusuinen.

Kutsuisin sitä tunnetta mieluummin vaikka ankeuttajan aamuhengitykseksi tai hevoskotkan peräreiäksi. Velhon sydäntä riipivä tunne on pahin mahdollinen, mikä tahansa muu on kauniimpaa. Kaipaus on paljon ihanampi asia kuin tämä tyhmä tunne, joka kiduttaa kantajaansa koko ajan, kaivatessa ei tarvitsisi muuttua spagetiksi aina, kun uskaltaisi aukaista sänkynsä verhot. Tuosta tunteesta laulaminen on laulujen ja musiikin pahinta raiskaamista, mitä voin keksiä, mutta ihmiset nauttivat jostain syystä kuunnellessaan täyttä paskaa tuutin täydeltä.

Jos saisin julistaa koko maailmalle tunteeni tästä tunteesta, valittaa siitä niin paljon kuin sieluni sietää, tekisin sen heti. Veteni kiehuisi vapaasti yli vihan kattilan, joka alkaa poreilla aina, kun tunnen tuon tunteen vaikutuksen kehossani. En kutsukaan tuota tunnetta enää sen nimellä, en anna sille nimelle enää valtaa. Se on nykyään vain se tunne, ei mikään erikoinen tai muista erottuva asia. Tuo sana kuvaa pelkästään syvää tunnetilaa, josta ei pääse eroon kuin kuolemalla. Tai unohtamalla, mutta se on vielä vaikeampaa, kuoleminen on suhteellisen helppoa. Kuoltuaan ei enää tarvitse pelätä sitä, että menen vahingossa tunnustamaan tunteeni hänelle ja kärsimään ystävyytemme turmeltumisesta. Hän saisi siitä aivan jumalattomat naurut, loppuiäkseen riittämiin tuota tunnetta.

Jos hän kuitenkin myöntäisi tuntevansa samoin, voisimme juoksennella onnellisina pitkin niitä vihreitä onnen peltoja, jonne kaikkien tuosta tunteesta kärsivien aivot tuntuvat kadonneet. Tuo tunne on kuin kirosana mielessäni, sitä ei saa sanoa ääneen. Kaivatessa ei tarvitse varoa sitä, että erehtyisi vahingossa sanomaan tunteensa julki, ei tarvitse. Kaivatessa ei tarvitse kokea sitä hirveää itsehillinnän puutetta aina, kun toinen ilmestyy näkyviin.

Rakkaus on todellakin ruma sana. Niin on kyllä Siriuskin.


Ismo Alanko - Rakkaus on ruma sana

Jos sais heittää ärrän, ässän, koot ja aat ja uun vittuun, tekisin sen heti
Repisin ja rutistaisin sanahirviön ruttuun - tekisin sen heti
Pahan sanan surmaamalla huolet hukuttaa jos vois - tekisin sen heti
Liian paljon kaunista kai kuolis silloin pois - sana, pelkkä sana
Parempi vois olla vaikka liivi taikka laavu

Suomi taikka suudelma, ilta taikka aamu
Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen
Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana
Rakkaus on ruma sana, runojen raiskaus
 
Jos sais kerran reissullansa rakkaudesta ruikuttaa - tekisin sen heti
Muttei ole enää sanaa käytän rivii kauniimpaa - tekaisin sen heti
Sana mikä sana
Pelkkää syvää tunnetilaa, hyvää hekumaa, sana mikä sana
Enää tarvitse ei valaa lemmenvaloja

Joudutaan ja juostaan pitkin onnen saloja
Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen
Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana
Rakkaus on ruma sana, runojen raiskaus
 
Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana
Rakkaus on ruma sana, runojen raiskaus

Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana
Rakkaus on ruma sana, runojen raiskaus

Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana
Rakkaus on ruma sana, runojen raiskaus


// Sca siirsi ikärajan alaotsikosta yläotsikkoon

[Needled Laiho]

Kiitos kummallekin kommentoijalle! On aina mukavaa saada palautetta teksteistään, etenkin niistä joista on epävarma, ja tää lukeutuu noihin epävarmoihin.

Mustalupiini: Jotenkin se kertoja tosiaan on Remus, vaikka pojan normaaliin luonteeseen ajattelutapa ei ehkä toimi. Siinä kuitenkin on se jokin sävy, että se sopi parhaiten Remukselle.
Ja oho, tuo tosiaan pitäisi olla anna, eikä alla. Korjasin sen, kiitos vain huomiosta
Sirius ei munkaan mielestä ole ruma sana, mutta Remuksen näkökulmasta se luultavasti hyvin vahvasti pitäisi tuntua siltä. Alunperin sitä ei edes pitänyt laittaa tuohon loppuun, mutta Aakkoshaaste vaati, että Siriuksen nimi pitää olla mainittu. Ei kelvannut käsittääkseni se, että hahmosta kerrotaan koko ajan nimettömästi. Ehkä se myös hieman selvensi sitä, miksi Remus ei pitänyt rakkaudestaan.

Minttu: Mäkin tykkään hirveesti ns. "monologificeistä", kirjoitaessakaan dialogi ei ole ikinä ollut mulle niin sujuvaa, että sitä haluaisin hirveästi tunkea ficceihin. Tässäkin kerrontaa olisi ollut vaikeampi toteuttaa muulla kuin tuolla tyylillä millä sen tein. En mä sitäkään nyt tietoisesti ruvennut miettimään, siitä tekstistä vain tuli tuollainen.
Tosiaan tuo teksti ei ehkä istu IC-Remukseen, mutta Remuksella on tosiaan tavallaan velvoitteita Siriusta kohtaan ystävänä, ja kirjoissahan Sirius on kuvattu mielestäni varsinaiseksi naistenmieheksi, niin voi kuvitella, miten vaikea sellaista on rakastaa.

[LillaMyy]

Tämä oli jotenkin erilainen kuin odotin nimen perusteella, mutta kaiketi mä vain odotin tältä enemmän sen selittämistä miksi Remus ei halua rakastaa Siriusta ja se jäi jotenkin puuttumaan tästä. Ymmärrän kyllä sen, että Remuksesta varmaan tuntuu, että koska he ovat hyviä ystäviä keskenään, niin se ei ole jotenkin 'sopivaa', mutta musta se ei tullut niin hirveän hyvin ehkä esille itse tekstistä kuin olisin odottanut. Muutenkin Remuksen tunteet rakkautta kohtaan olivat välillä kamalan vahvoja, kun hän oli halunnut kutsua sitä mieluummin ankeuttajan aamuhengitykseksi. Siis, joo, totta kai, jos on yksipuolisesti rakastunut henkilöön X, niin se tuntuu pahalta (etenkin jos se henkilö X on paras ystäväsi), mutta tuo oli ehkä silti hieman yliampuvaa mun mielestäni.

Alun kritiikistäni huolimatta kuitenkin tykkäsin tästä jossain määrin, koska tämä oli erilainen versio Sirius/Remuksesta, joka on välillä todella kliseistä tavaraa. Jotenkin tuntuu, että näitä kahta shippaavat ihmiset kirjoittajat hyvin paljon samankaltaisia ficcejä kerrasta toiseen, joten tämä ainakin laajensi sitä perinteistä skaalaa hieman, mikä oli ihan positiivista. Lopetus viittasi kivasti tekstin nimeen, vaikka mun mielestä Sirius (tai rakkaus) ei olekaan ruma sana missään mielessä.