// Alaotsikko: Sinun Potterisi-haaste || Albus Potter/hymykuoppa || S-one-shot
Title: Isot pojat saa pussata
Genre: Romance, Fluff
Paring: Albus Potter/hymykuoppa
Raiting: S
Author: hymykuoppa
Summary: Lapsina kaikki on niin helppoa ja hauskaa, mutta mistä tietää, milloin on jo äidin iso tyttö tai poika?
A/N: Osallistuu
Sinun Potterisi - haasteeseen. Tässä ficissä on taas tätä hellyttävää lapsirakkautta, ainakin sitä tähän hain, kun sitä ei ole täällä paljoa näkynyt. Nauttikaa.
Isot pojat saa pussataKatsoin hymyillen kynsiäni, jotka äiti oli lakannut omalla punaisella kynsilakallaan, pitkän kinuamiseni tuotoksena tietenkin. Aurinko sai kynteni kimaltelemaan, kun istuin pihamme nurmikolla Hannah-nukkeni kanssa. Näytin kynsiäni Hannahille: "Katso, eivätkö olekin hienot?" hymyilin nukelleni, "Nyt minullakin on punaiset sormet, kuten sinulla."
Nukke hymyili kauniisti, kun tartuin sen käteen, jonka olin värjännyt äidin kynsilakalla joskus kauan sitten. Hannahilla oli punaiset, langasta tehnyt hiukset, ja sen silminä oli kaksi sinistä nappia. Äiti oli tehnyt nuken minulle lahjaksi, kun täytin viisi.
"Hei Hannah", kuulin selkäni takaa. Käännyin katsomaan äänen suuntaan. Punatukkainen poika seisoi kadulla meidän pihamme rajalla. Pojalla oli ryppyinen t-paita, jossa oli velhon hattu ja jalassaan pojalla oli likaiset shortsit.
"En minä ole Hannah", tiuskaisin pojalle, "Mene pois, Albus."
"Mikä sinun nimi on?" poika kysyi iloisesti.
"En sano", mutristin suutani ärtyneesti ja käännyin takaisin Hannahin puoleen: "Älä pelkää, ei tuo poika tule tänne."
Albus katsoi minua edelleen iloisesti hymyillen pää kallellaan, "Tulin leikkimään kanssasi."
"Minä ja Hannah ei leikitä sinun kanssasi", sanoin noustessani ylös ja tarttuessani Hannahia kädestä, "Me leikitään kahdestaan."
"Minä voin leikkiä isää", Albus sanoi vihreät silmät loistaen, "Leikitään perhettä."
"Ei leikitä", käännyin katsomaan poikaa, "Me leikitään kahdestaan."
"Minun isi sanoi, että saan tulla leikkimään tänne", Albuksen alaleuka alkoi värähdellä.
"Miten sinä muka voisit olla isä, kun olet vasta neljä?" kysyin ja nostin Hannahin syliin, "Hannah ei tykkää sinusta."
"Minä tykkään teistä", Albus astui pihallemme, "Isi sanoi, että saan tulla leikkimään tänne."
"Minun isipä ei sanonut", kivahdin ja heilautin pitkiä kiharoitani olkani yli.
Albus katsoi lumoutuneena, kuinka kupariset hiukseni kimaltelivat auringossa. Kuulin lintujen sirkuttavan lähiön puiden oksilla, kun vilkaisin kadun toisella puolella olevaa tyhjää leikkikenttää.
"Saanko leikkiä kanssasi?" Albus intti edelleen hymyillen, "Mennäänkö meille leikkimään?"
"Ei", tiuskaisin ja astelin pojan ohitse kadulle, "Me menemme Hannahin kanssa kiikkumaan."
***
Juoksin ajotien yli ja aukaisin pienen leikkipuiston portit. Puisto sijaitsi keskellä asuinaluettamme, sitä ympäröi seitsemän pikkuista vaaleaa taloa. Astuin sisään portin raosta ja vetäisi portin nopeasti lukkoon, kun näin Albuksen kipittävän lyhyiden jalkojensa kanssa perässäni. Näytin pojalle kieltä ja juoksi läheiseen keinulautaan.
"Päästä minutkin sinne", kuulin Albuksen äänen aidan takaa. Näin, kuinka poika kurkotti ylös lukkoa kohden, mutta ei yltänyt nostamaan sitä auki.
"En päästä", potkin vauhtia maasta, "Et sinä saa tulla tänne yksin."
"En minä ole yksin", poika sanoi ja nyyhkäisi ensimmäisen kerran, "Minä olen sinun kanssasi. Minä tykkään sinusta, Hannah."
"En minä ole Hannah!" kivahdin niin kovaa kuin pystyin ja seisautin kovat vauhtini vaivalloisesti, "Et voi tykätä minusta, jos et tiedä nimeäni."
Albus hyppi aidan takana, mutta istahti pian maahan ja alkoi itkeä. Kyyneleet valuivat hiekkaiseen maahan pojan kasvoille ilmestyessä punaisia täpliä. Katsoin hetken aikaa poikaa ja aloin sitten potkimaan vauhtia. Tunsin kuinka vauhti kiihtyi ja tiesin liitäväni kattojen yläpuolella, vaikka ohikulkija olisi voinut sanoa vauhtini olevan aika hiljainen. Kikattelin kun tuuli kutitti niskaani ja suljin silmäni auringonpaisteen osuessa niihin.
***
"Aly?" kuulin miehen äänen jostain kaukaisuudesta, "Hei Aly."
Aukaisin silmäni ja näin, kuinka Harry piti Albusta sylissään: "Miksi kiikut täällä yksinäsi?"
"Koska en halua kiikkua Albuksen kanssa", vastasi olkiani kohauttaen. Harry hymyili lämpimästi laskiessaan Albuksen lastenkeinuun viereeni: "Miksi et halua?"
"Koska Albus on inhottava", näytin kieltä kyyneliä pyyhkivälle pojalle, "Se seuraa minua kokoajan."
"Albus haluaa vain leikkiä", Harry hymyili edelleen työntäessään poikansa liikkeelle, "Ei täällä ole muita hänen ikäisiään, eikä hän jaksa aina leikkiä Lilyn ja Jamesin kanssa."
"En minä ole tuon ikäinen", tiuskaisin, "Tuo on vasta neljä, minä olen jo seitsemän."
"Sinä oletkin jo niin iso tyttö, että osaat leikkiä Albuksen kanssa", Harry pörrötti hiuksiani, "Ei Albus tarkoita pahaa."
"Se sanoi tykkäävänsä minusta", kiljaisin, koska Harry ei ymmärtänyt minua, "Minä en tykkää tuosta!"
"Albus tykkää kaikista", Harry työnsi pojalle lisää vauhtia, Albuksen hihkuessa innoissaan, "Sinähän olet mukava tyttö."
"Mutta tuo pussasi minua kerran!" tiuskaisin ja vedin kädet puuskaan noustessani ylös keinusta, "Ei tuo saa pussata minua, koska minä en tykkää siitä."
Harry hymyili entistä leveämmin ja naurahti: "Ei pikkuinen pusu tarkoita mitään. Albus vain tykkää leikkiä kanssasi."
"Mutta se pussasi suulle! Entä jos minun mahani kasvaa, niin kuin äidilläni?" kysyin kyynelten noustessa silmiin, "En minä halua, että minun mahastani tulee lapsi."
"Ei sinun mahaasi tule lasta", Harry työnsi lempeästi Albukselle lisää vauhtia ja kyykistyi viereeni, "Ole aivan huoletta."
Katsoin miestä kyynelteni takaa suoraan silmiin ja tuhahdin sitten. Harry naurahti ja pörrötti vielä kerran hiuksiani: "Minun pitää mennä. Voisitko katsoa Albuksen perään."
"Hmp", tuhahdin uudestaan ja vedin kädet puuskaan, "Jos se ei pussaa, niin voin."
"Ei Albus sinua enää pussaa", Harry hymyili vinosti ja lähti kohti portteja. Katsahdin Albusta, joka vilkutti iloisesti auringolle. Pyöräytin silmiäni ja istahdin hiekalle. Harry lukitsi portit ja heiluatti kättään, ennen kuin katosi näkyvistä.
***
"Päästä minut alas", Albus sanoi kiikun lopettaessa liikehdinnän.
"Entä jos en päästä?" nousin ylös hiekalta ja asteli keinun eteen, "Sitten sinä jäät yksin siihen itkemään, eikä kukaan tule ikinä hakemaan sinua pois täältä. Sitten et enää ikinä näe äitiä etkä isiä."
Näin Albuksen alahuulen värähtelevän: "Minä haluan nähdä äidin."
"Tule sitten itse alas", kumarruin lähelle poikaa, "Ääliö."
"En ole ääliö", Albus sanoi melkein itkien ja alkoi pyyhkiä kyyneliä kämmenillään.
"Olet jos itket", kohotin kulmiani pojalle, "Minä en enää itke, koska olen iso tyttö."
"Minäkin olen iso tyttö", Albus hymyili vihreiden silmien kimaltaessa.
"Tyhmä, sinä olet poika."
"Minä olen iso poika", Albus hymyili entistä leveämmin.
"Mistä tiedät?" kallistin päätäni ja katsoin poikaa suu mutrullani.
Albus kurkottui lähemmäs ja mojautti märän suukon suulleni. Kiljuin ja pyyhin huuliani painallani hyppien: "Hyi! HYYYI!"
Albus katseli puuhiani säikähtäneenä.
"Isi sanoo aina, että isot pojat saa pussata tyttöjä."
A/N2: Täytyy nyt myöntää, että tämä ficci oli huomattavasti vaikeampi kirjoittaa, kuin "Lakastan sinua, Kolpius." -ficciä. Siinä kun hahmosta HP-hahmosta sai tehdä niin Dracomaisen kuin halusi, mutta tässä piti taas olla jotain Harrymaista (tai Ginnymaista, ollaan tasa-arvoisia). En sitten tiedä vaikuttaako Albus teistä yhtään vanhemmiltaan, mutta minä tykkään hänestä 
