Viha (raapale, S)

[MyMameIs]

Nimi: Viha
Tekijä: MyMameIs
Ikäraja: S, ellei toisin ilmoiteta
Vastuunvapaus: En omista maailmaa ja hahmoja, tarinan vain. Eikä mitään korvauksia, vaikka kommentteja on aina kiva saada.
Muuta: Eka raapaleeni, joten kökköä tekstiä tulossa...

Viha

Ginny poimi maasta kellastuneen ruohonkorren, mikä olikin ainoa asia, mikä sodasta oli jäljellä. Tai melkein. Joka paikassa lojui ruumiita, ja maa oli kuivuneesta verestä musta. Ja oli vielä jotain. Viha. Sen liekit korvensivat Ginnyn sielun, tuhosivat sen, polttivat sen. Mutta mistä viha tuli? Hehän olivat voittaneet. Ginny vihasi kaikkea sitä, minkä hän oli menettänyt: Tonks, Lupin, Villisilmä ja... Ginny nielaisi. Georgea kävi sääliksi. Sekin asia ruokki vihaa. Miten kohtalo saattoi riistää Fredin ja Georgen siteen? Ginny nielaisi taas. Georgen sielu oli varmaan tuhansina kappaleina... niin kuin hänenkin. Yksi pieni, yksinäinen kyynel vierähti Ginnyn poskelle, mutta Ginny ei pyyhkäissyt sitä pois.

A/N: En odottanut tästä tällaista, mutta kelpaa

[Hopearausku]

Iltapäivää!

Ei tämä kyllä mielestäni ollut lainkaan kökköä tekstiä, turhaan huolehdit Tämä oli oikein hyvää tunnelmointia sodan päättymisestä ja jonkinlaisesta alitajuisesta uuteen elämään valmistautumisesta. Ginnyn pohdinta vihan alkupisteestä oli oivallista luettavaa ja oivallus siitä, ettei voitontunnekaan tuo onnea, jos menetykset ovat omien riveissä olleet liian suuria, oli myös mielenkiintoista luettavaa. Samalla rivien välistä välittyi tunne siitä, että tässä myös tavallaan aloitetaan opettelemaan elämistä uudestaan, tällä kertaa ilman rakkaita ympärillä.

Kiitos paljon tästä kauniin surullisesta pikku iltapalasta