Dead and Gone (Fred/George, S, songfic, deathfic)

[Kahvilarotta]

Title: Dead and Gone
Author: Kahvilarotta
Beta: Ei
Genre: Angst
Pairing: Fred/George Weasley
Rating: S
Summary: ''George oli karjunut julmia asioita. Hän oli kironnut veljensä alimpaan helvettiin ja toivonut, ettei tuo olisi koskaan syntynytkään.''
Disclaimer: Hahmot kuuluvat iki-ihanalle J.K. Rowlingille, joten en omista niitä itse. Käytän vain niitä rakkaiden aivojeni ruokkimiseksi.
Warnings: insesti, deathfic, spoilaapi DH:ta
A/N: Superheroes - Dead and Gone

----------

Sinä iltana George ei saanut unta. Niin moni asia pyöri hänen päässään ja silmät olivat jo turrat niistä kaikista kyyneleistä. Hän ei voinut tajuta sitä mitä oli tapahtunut. Hän ei voinut uskoa sitä, että nyt kun Voldemort oli viimein kukistettu ja rauhalliset yöunet ansaittu, hän joutuisi nukkumaan yksin. Yhä ilman korvaansa ja ilman rakasta kaksoisveljeään. Mikään ei tulisi olemaan ennallaan. Aluksi George oli ollut täysin ymmällään asiasta ja seuraavassa hetkessä hän oli jo ollut vihainen veljelleen. Huutanut kaikkien kuullen hurjia kirosanoja veljelleen. Miksi Fred oli jättänyt hänet?

......could you please explain me why
why you left me all alone?
and Im sleeping on your bed
but I can't sleep 'cus you are dead
no i can't...

George oli karjunut julmia asioita. Hän oli kironnut veljensä alimpaan helvettiin ja toivonut, ettei tuo olisi koskaan syntynytkään. Lisäksi nuorukainen oli väittänyt kivenkovaa, ettei kaipaisikaan typerää veljeään. Kyyneleet olivat silti valuneet vuolaasti tuon sanojen myötä. Tämä ei ollut totta. Ronin koskettaessa lohduttavasti hänen olkapäätään, hän oli vain riuhtaissut sen pois. Hän ei halunnut nähdä koko perhettä enää koskaan, ei ketään.

I never really wanted you
I never really needed you

Viimein George oli vaipunut uneen muun perheen noustessa jo ylös. Hautajaiset olisivat muutaman päivän päästä, eikä nuorukainen tiennyt kuinka hän saisi itsensä paikalle. Ihmisten kauniit sanat hänen veljelleen ja viimeiset jäähyväiset. Ei.
George pyöri levottomasti hauraassa unessaan. Hän ei halunnut nähdä unta hautajaisista. Kaikki tuli liian pian, hän ei kyennyt käsittelemään tälläistä mitenkään. George ei tiennyt valuttavansa kyyneleitä Fredin ilmestyessä hänen uneensa. Veli vilkutti hänelle n. 5 vuoden ikäisenä kukkapellolta. George meni leikkimään hänen kanssaan ja tekemään jäyniä, joita he eivät enää koskaan tekisi. Tulevaisuuden haaveet, kaikki. Tummien pilvien siirtyessä heidän ylleen George säpsähti hereille.

could you please explain me why
why you left me all alone?
nooo I can't

George tuijotti kattoa hetken huohottaen ja pyyhki sitten kosteita kasvojaan. Hän ei ollut nähnyt painajaista, vain iloisia muistoja, jotka saivat nuorukaisen olon aina vain pahemmaksi. Weasleyn Welhowitsit täytyisi pitää pystyssä yksin, eikä George tiennyt, kuinka hän saisi mitään uusia ideoita ilman veljeään. Fred oli muutenkin ollut se suurempi ideakirnu.
Ainakaan George ei enää itkenyt. Alakerrasta kantautuvat askeleetkaan eivät saaneet nuorukaista havahtamaan.

Elämällä ei ollut enää mitään väliä.
''Miksi jätit minut yksin?'', George viimein sai suustaan. Hänen ei ollut tarkoitus enää itkeä, mutta viimeinen kyynel valui alas hänen poskellaan. Hänen oli ymmärrettävä, että hän oli poissa. Hänen rakas kaksoisveljensä, hänen toinen puoliskonsa. George niiskaisi ja nosti kätensä kohti kattoa ja katseli kattoa sormiensa lävitse. Pieni hymynkare kohosi Georgen kasvoille ja käsi puristui nyrkkiin.

''Odota kärsivällisesti veljeni''

[Reiscapist]

Yay, Feorge x Gred ficci 

Mukasahan tämä oli, teki kivan säväystyksen nuo laulunsanat. 

Toisaalta, olihan tässä joitakin kohtia jotka pistivät silmään... Kirjoitusvirhe(itä?) ja hieman liikaa toistoa. (Sanaa toistettiin tai tarina junnasi)
Perus kaksosficci, jäi vähän mustavalkoiseksi mutta kivahan tämä oli. :3 (Y) ((Ää, kamalan kritiikki painoitteinen kommentti, anteeksi~!))

[Nici]

Saman aiheen ficcejä löytyy täältä näköjään pilvin pimein... Mutta tämä oli oikeastaan mielestäni ihan kelpo luettavaa, vaikka hieman lyhyeksi jäikin. : )

[pilkunviilaus]

Weasleyn Welhowitsit pitäisi pitää pystyssä yksin. Eikä George tiennyt kuinka hän saisi mitään uusia ideoita ilman veljeään.

Tuon voisi pistää paremmin sillä tavalla, että laittaisi tuon pitäisi-sanan tilalle täytyisi. Minusta nimittäin "pitäisi pitää" kuulostaa hivenen hassulta. : ) Ja tuo piste - minusta se olisi ennemminkin pilkku, mutta jos et tahdo laittaa pilkkua, tuon eikä-sanan voi lyhentää myös ei:nä. Ennen kuinka-sanaa tulee pilkku! Kokonaisuudessaan siis pistäisin tuon seuraavasti:
Weasleyn Welhowitsit täytyisi pitää pystyssä yksin, eikä George tiennyt, kuinka hän saisi mitään uusia ideoita ilman veljeään.

Ja kuten Reiscapist sanoi: hieman liikaa toistoa. Välillä teksti töksähteli, mutta kahlasinpa läpi kumminkin - ja tulin vielä antamanaan kommenttiakin, mikä taitaa olla jo katoava luonnonvara! : )
[/pilkunviilaus]

Sitten jaksaisin vielä vinkua hieman siitä, ettei tuo englanti mielestäni sopinut suomeksi kirjoitetun ficin keskelle, vaikka se tulikin Georgen suusta. Suomennathan ne, jooko? Minusta ne ainakin särähtävät ikävästi, vaikka muuten tämä oli ihan mielenkiintoinen.
Okei, okei. Fred oli liian iso menetys. : o



Kiittäen,
Nici

[Aryachia]

Ihana, mutta samalla niin surullinen. Tuli pieni tippa linssiin samalla kun luin ficciäsi. Kuvailu on erittäin elävää ja sopii lyriikoiden kanssa erityisen hyvin.

Löysin pari kohtaa jossa kiduttaa pilkkua: "George meni leikkimään hänen kanssaan ja tekemään jänyiä, joita he eivät enää koskaan tekisi." Tarkoititin varmaan jäyniä? Muuten en mitään muuta löytänyt, vaikka tuo "Pitäisi pitää." kuulostaa jotenkin oudolle

Kaksosista kirjoittaminen saattaa paikoitellen olla aika vaikeaa, joten sinulle kiitos ja kumarrus siitä, että kirjoitit tämän ficin.

Tämä on niitä ficcejä jotka jättävät sanattomaksi rakentavan ja kritiikin suhteen, enkä saa siis mitään käyttökelpoista irti, anteeksi. 

[Kahvilarotta]

Reiscapist Gyh, toistoa tosissaan oli ja olisi sen puolesta ehkä pitänyt panostaa ficciin hiukan enemmän. Silti tuntui siltä, että en enää jaksa miettiä tätä, niin jäi sitten.
Ja kyllä sitä kritiikkiä saa olla ja kuuluukin, muuten pillittäisin. :'D

Nici Pilkunviilausta, jes. Sitä meikäläisen jutut kyllä oikeastaan aina kaipaa.
Ja tuota puhetta mietin itsekin, että pitäisikö ne olla suomeksi, mutta silti päädyin englantiin. Taisi siis olla juuri se huonompi päätös. x>

Mutta että kiitos, koetan ensikerralla olla viisaampi.

Aryachia Pitäisi pitää korjataan, kun siitä kaksi nyt jo valitti, muha. x] Oho, viheriö myös.
Noh, ei haittaa, saitpahan jotain irti ja se riittää minulle. :> Kiitos.

[ssatine]

Oih, tämä oli nätti. Meinasin oikeasti alkaa itkemään, kun Fred kuoli. Voi, George. Kiitos tästä, oli aivan ihana.

~ssatine

[Angelico]

Ooh! Olin oikeasti tippa linssissä, kun Fred kuoli ja olin nytkin. Tämä oli ihana ficci, tosin toistoa löytyi. Nuo laulujen sanat olivat mukava "piristys" ficciin (:

[avada kedavra]

Aina vain alan enemmän säälimään Georgea. Voi pientä, jäi yksin. :< Fredinkään kuolemasta en ole vielä toennut. Ihan kamalaa. :'<
Tämä ficci itketti hieman. Kiinnostavaa tuo jonkin näköinen viha siitä että George jäi yksin. Pystyin vain kuvitella hänen surunsa...
Kiitos!

[Kahvilarotta]

ssatine Olepä hyvä.

Angelico Toistoa toistoa. Luulenpa että pakko korjata joskus tätä, kun tulee siihen aikaa. ;]

avada kedavra Noh, lueskeltuani himomäärän näitä kuolema ficcejä, niin päätin nyt etsiä Georgen tunteisiin jotain uutta. Vihahan se sitten pitemmän päälle oli.