Unihiekka on viime kauden juttuja | S | slash-ficlet | Anssi/Jasper |

[Pikku-Noita]

Nimi: Unihiekka on viime kauden juttuja
Kirjoittaja: Pikku-Noita
Ikäraja: Sallittu
Tyylilaji: fluff, slice-of-life
Paritus: Anssi/Jasper
Yhteenveto: Vähän vasemmalle, puolisen senttiä alemmas, juuri siitä!


Saatesanat: Viimeinkin raavin kasaan tarpeeksi rohkeutta ensimmäisen tekstin julkaisemiseen täällä. Nää hahmot on pyöriny mun ajatuksissa jo jonkun aikaa, ja päätin tunnustella kirjoittamista tälläsellä lyhkäsellä pätkällä. Takaraivon perukoilla on kypsymässä pidempikin tarina Anssille ja Jasperille, ja toivon saavani puserrettua sen ulos paperille jonain päivänä. Kaikenlainen palaute on aina tervetullutta!

(Mä muuten vihaan tekstien otsikointia yli kaiken, joten tämänkin tarinan otsikko on tollanen kieli poskessa keksitty tuherrus. :'D)

*~*~*

Lämpimät sormet hieroivat kevyesti hiuspohjaa rauhalliseen tahtiin. Aina välillä sormet katosivat hetkeksi kääntämään uuden sivun kirjasta, mutta palasivat aina nopeasti takaisin vaaleiden suortuvien sekaan.


Seinäkellon tasainen tikitys oli ainoa ääni, joka rikkoi huoneessa vallitsevan seesteisen hiljaisuuden. Anssi huokaisi kevyesti tuntiessaan ihanan raukeuden väsyneissä lihaksissaan. Tuntui liian hyvältä maata siinä sohvalla pää Jasperin sylissä pitkän työvuoron jälkeen. Pehmeät sormet päänahkaa vasten tuudittivat Anssia pikkuhiljaa kohti unta. Jalkoihin vedetyt ruskearaidalliset villasukat—sukat, jotka oikeastaan kuuluivat Jasperille, mutta Anssi oli sujuvasti siirtänyt niiden omistajuuden omiin nimiinsä heidän muutettua yhteen—pitivät varpaat turvassa olohuoneen viileältä ilmalta.


Yllättäen hiusten seassa seikkailleet sormet vaihtoivat hieromisen hellään rapsutteluun, ja se sai voimakkaat mielihyvänväristykset kulkemaan Anssin koko kehon läpi. Vähän vasemmalle, puolisen senttiä alemmas, juuri siitä!


Varpaat kipristyivät, selkäranka jännittyi ja kurkun syövereistä pakeni nautinnollinen ynähdys.


Sormet livahtivat salamannopeasti pois sotkemasta vaaleita hiuksia, ja Anssi tunsi Jasperin kehon jäykistyvän. ”Oho, sori, emmä ees tajunnu—”


”Et helvetissä lopeta!” Sanat karkasivat Anssin huulilta vähän turhankin tuimana ärjähdyksenä, mutta miksi Jasper meni lopettamaan juuri silloin, kun Anssi ratsasti nautinnonaallon huipulla?


Jasper hätkähti Anssin kovaa äänensävyä, mutta sujautti kuitenkin sormensa takaisin miehen pehmeiden hiusten lomaan ja jatkoi rapsuttelua. Kun tyytyväinen hyminä kantautui Jasperin korviin, levisi rastapäisen miehen suupielet pieneen, hellään hymyyn.


Ei mennyt kuin hetki ja Anssi oli vaipunut uneen. Leveä rintakehä kohoili tasaiseen tahtiin, ja Jasper jatkoi Anssin pään silittelyä vuoroin kynsillään ja vuoroin sormenpäillään, tällä kertaa ihan tietoisesti. Siniharmaiden silmien katse palasi takaisin dekkarin sivuille, ja Jasper uppoutui jälleen fiktiiviseen maailmaan huulikoruaan hajamielisesti imeskellen.


Nyt seinäkellon tikitystä säesti Anssin uninen tuhina, ja Jasperin rinnassa sykki lämpö. Miten sellaiset pienet arjen hetket saattoivatkin tehdä hänet niin onnelliseksi?

*~*~*

[sademestari]

Oi, tämä oli oikein suloinen ficletti!

Tekstin raukea tunnelma välittyi hyvin ruudun toiselle puolelle, tuli jotenkin itsellekin todella pehmeä olo tuosta kellon tikityksestä ja sylikkäin loikoilusta :3 Juuri siks slice-of-life onkin yksi mun lempigenrejä, koska se tuo esille sen arjen oman maagisuuden, ja saa hyvälle tuulelle.

Anssi ja Jasper vaikuttavat ihanalta parilta. Mukavia yksityiskohtia heidän luonteistaan olit saanut mukaan jo näinkin lyhyeen tekstiin, Jasper lukemassa dekkareita ja Anssi varastetut villasukat jalassa. Ja tietysti Anssin voimakas reaktio rapsutteluun on täysin ymmärrettävää, ilkeäähän se olisi riistää nautinto juuri kriittisimmällä hetkellä 

Ei mutta, kiitos tästä! Ja kirjoita ihmeessä näistä kahdesta lisää, vaikuttavat oikein mielenkiintoiselta parivaljakolta!

[Arte]

Tämä oli kyllä söpö teksti! En hirveästi välitä originaalislashista, mutta nickisi oli uusi ja minusta tässä otsikossa oli kivaa humoriikkaa, joten päätin avata!

Tämä oli just sopivan pituinen, lyhyt suloinen hetki miesten arjessa. Ihanaa että Arttu on tässä väsyneenä päivän toimien jälkeen tai ehkä urheilusta kipeytyneenä, ja Jasper lukee kirjaa ja silittelee Artun päätä. Tosi idyllistä, ja hiusten silittely ja päänahan hierominen on kyllä jotain taivaallista. Ihana yksityiskohta tuo huulikorun imeminen samoin kuin ruskeat villasukat. Tällaiset yksityiskohdat nousevat ihanasti esiin just näin, kun mitään "ylimääräistä" kuvailua ei ole esim. hahmojen ulkonäöstä, jota itse pidän varsin tarpeettomana tietona. Minuun siis iski tämä sinun lähestymistapasi!

Näin tekstin lukeneena nimi ei ehkä sovi ihan täydellisesti tähän tarinaan, mutta toisaalta: nimien keksiminen on ihan kauheaa, joten minusta se on ihan riittävän hyvä. Ainakin se veti huomiota puoleensa! Kiitos tästä pienestä palasta, oli kiva! Tosin sen verran voisin sanoa, että vähän vierastin noita monia entereitä tekstissä. Aluksi luulin että joka kappale kertoo jostain omasta kohtauksesta tai aikasiirtymästä. Kahta enteriä käytetään Finissä niin yleisesti että muut versiot ehkä pistää siitä syystä vähän vieraampina esiin.

[Sokerisiipi]

Awwww ♥︎ Olipa ihan supersöpö arjen palanen! Pystyn niin hyvin samaistumaan Anssiin, koska se tuntuu ihanalta, kun joku silittää hiuksia, purr <3 Ja niin söpöä, ettei Jasper edes tajunnut silittävänsä ennen kuin Anssi alkoi pitämään meteliä. Ihanasti havainnollisti sen, että miehet ovat jo olleet yhdessä jonkin aikaa ja kumpikin saa olla täysin rentona toisen seurassa. Sellainen on ihan parasta ^^

Sanat karkasivat Anssin huulilta vähän turhankin tuimana ärjähdyksenä, mutta miksi Jasper meni lopettamaan juuri silloin, kun Anssi ratsasti nautinnonaallon huipulla?

Tälle nauroin ääneen. Ihanan tuikea Anssi, kun viedään hänen illan kohokohtansa noin vain! <3

Kieli oli sujuvaa ja juuri suloisen arkista. Tuli lukiessa lämmin fiilis :3

Tässä oli kokonaisuudessaan ihanan rauhaisa ja hellä tunnelma kaiken kaikkiaan. Toi ihan hymyn huulille! Minuakin kiinnostaisi lukea miehistä enemmänkin! Kiitos tästä, oli aivan ihuna! ^^

[Pikku-Noita]

sademestari: Slice-of-life todellakin on varsinainen hyväntuulengenre! Ja et arvaakaan, miten tyytyväinen oon, että sain ton raukean tunnelman välitettyä myös lukijalle. Se oli yks mun päätavoitteista tämän ficletin kanssa, joten siinä onnistuminen on hunajaa sielulle. :3 Kiitos tuhannesti kommentista!

Arte: Oon ilonen, että otsikko (ja tuntematon kirjoittaja) houkutteli sut lukemaan tän ficletin, vaikka originaalislash ei ehkä aina nappaakaan. Täytyy myöntää, että tekstiä kirjottaessa vähän tuskailin hahmojen kuvailun kanssa, sillä mietin koko ajan, että onko tässä tarpeeksi tietoa miehistä niin ulkonäön kuin luonteenkin kannalta. Kiva siis kuulla, että hahmoista sai jotain irti yksityiskohtien kautta. Ja kiitos, kun mainitsit noi enterit, en ite tullu ees ajatelleeksi! Kiinnitän asiaan huomiota jatkossa.

Sokerisiipi: Hurjan paljon kiitoksia kommentista! Ihana kuulla, että lukiessa tuli lämmin fiilis, sillä tää positiivinen vastaanotto lämmitti mun sydäntä ihan tolkuttomasti. Lämpöä kaikille! Oon supertyytyväinen, että tää mun ensimmäinen julkaisuni Finissä onnistu hyvin, joten eipä oo mitään tekosyytä olla kirjottamatta lisää. Anssista ja Jasperista saatte siis melko varmasti lukea lisää jossain vaiheessa.

Kiiiiiitoooooos! <3