Title: Ei riidan seuraukset aina ole pahoja
Author: Kuolonsyöjäprinsessa
Genre: Draama, fluff
Pairing: H/D
Rating: K-11 (?)
Warnings: -
Disclaimer: Kaikki tunnistettavissa oleva kuuluu J.K. Rowlingille.
Ei riidan seuraukset aina ole pahoja
Draco ja Harry olivat riidelleet taas. Tai oikeastaan Harry oli sotkenut vahingossa yhden Dracon lempimatoista ja blondi oli huutanut hänelle.
"Harry!", Draco huudahti, kun Harry laittoi kenkiä jalkaansa.
"Mitä?!", Harry kysyi ärtyneenä.
Draco näytti huolestuneelta. "Minne sinä menet?"
"Ulos", tummatukkainen poika tokaisi ja yksi kyynel vierähti hänen poskelleen.
"Mutta siellä sataa!", blondi vänkäsi vastaan.
"Mitä sitten?", Harry kysyi.
"Sinä vilustut ja saat flunssan!", Draco huudahti.
"Ihan kuin sinua kiinnostaisi", Harry syytti ja avasi ulko-oven.
"Tietysti minua kiinnostaa!", Draco huudahti juuri kun ovi paiskattiin kiinni.
Draco puki nopeasti päälleen ja juoksi lähimpään puistoon. Harry meni aina sinne, kun he olivat riidelleet. Hän paikansi poikaystävänsä nopeasti. Tummatukkainen poika istui puiston penkillä ja itki hiljaa. Dracon sydän särkyi.
"Harry...", hän aloitti, tietämättä mitä sanoa.
"Mene pois", Harry sanoi voimattomasti.
"Mutta Harry, minä olen pahoillani"
"Sinä huusit minulle taas!"
"Sinä sotkit lempimattoni!"
"Se oli vahinko ja sen sai yhdellä pienellä loitsulla puhtaaksi!"
Harry hytisi kylmissään ja purskahti jälleen sydäntä särkevään itkuun. Draco istui hänen viereensä ja puristi poikaystävänsä itseään vasten.
"Olen niin niin niin pahoillani", hän kuiskasi toisen korvaan ja suuteli sitten tämän otsaa.
"Tiedän, niin minäkin", Harry kuiskasi takaisin ja painautui tiukemmin blondia vasten.
Draco suuteli uudelleen poikaystävänsä otsaa. "Mennäänkö kotiin?"
Harry nyökkäsi pienesti. "Joo"
He kävelivät käsi kädessä kohti kotia, kumpikin mietteisiinsä hautautuneina. Harry mietti sitä kuinka paljon oikeasti rakasti Dracoa ja Draco mietti sitä miksi hän joka kerta suuttui tyhjästä poikaystävälleen. Sisälle päästyään Draco painoi huulensa Harryn huulille ja kiersi kätensä tämän kaulaan.
"Rakastan sinua niin paljon"
"Niin minäkin sinua"
Hitaasti blondi riisui poikaystävänsä vaatteet yksi kerrallaan ja paineli pieniä suudelmia tämän kaulalle, rintakehälle ja vatsalle.
"Mennäänkö suihkuun?"
"Mennään"
Pian Draco huomasi seisovansa alasti, selkä seinää vasten suihkussa, Harryn näykkiessä hänen kaulaansa. Pieni valitus karkasi hänen huuliltaan, kun hän ajautui nautinnon virtaan.
Tuntia myöhemmin he istuivat sohvalla ja joivat teetä. Harry oli painautunut kiinni Dracon kylkeen ja blondi oli kiertänyt toisen kätensä hänen vyötärölleen. Draco mietti heidän yhteisiä hetkiään ja kaikkea mitä rakasti Harryssa.
"Mennään naimisiin", hän ehdotti hiljaa. Harry melkein tukehtui teehensä.
"Mitä?"
"Sanoin, että mennään naimisiin"
"Kuulin kyllä, mutta... oletko varma, että haluat sitä?"
"Rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta, tietysti olen"
"Ei mikään kaikista romanttisin kosinta, mutta en minä sellaisista pidäkään"
"Oliko tuo myöntävä vastaus?"
"Oli se"
Blondi painoi huulensa omistavasti Harryn huulille ja tämä huokaisi pienesti.
Draco hymyili onnellisesti katsoessaan sädehtivää kihlattuaan. "Minä rakastan sinua"
Harry hymyili takaisin sitä säteilevää hymyään, jota tiesi kihlattunsa rakastavan. "Minäkin rakastan sinua"
