Otsikko: I'll find you
Kirjoittaja: Santsu92 (animu.fi:ssä Ayumi92)
Ikäraja:K-11
/ranpururin lisäsi ikärajan alkutietoihinkinGenre: Friendship, angst, hurt
Fandom: Naruto Shippuden
Dislaimer: En omista mitään, kaikki hahmot kuuluvat Masashi Kishimotolle ja biisi kuuluu Within Temptationille.
A/N: Päätin nyt julkaista tämän vuonna 2008 kirjoitetun IHAN EKAN SONGFICCINI IKINÄ täällä, vaikka se löytyy myös Animu.fi:stä. Ihan hullua, miten kauan tuostakin on aikaa ja tuntuu että silloin oli vielä niin pieni xD kirjoituksen tasokin on tässä sama, mikä silloin oli, että...Tämä oneshot perustuu Naruto Shippudeniin ihan ekaan jaksoon ja sen prologiin ja halusin tuolloin kai vähän raapustaa ylös Narskan tunteita ja oikean biisin myötä, tässä on tulos
Biisi on Within Temptation-Somewhere (erittäin kaunis ja liikuttava). Siihen liittyen oli joskus Youtubessa siisti video Narutosta ja Sasukesta, mutta se on poistettu, damn...no nauttikaa silti
I'll find youNaruto POVJuoksen pimeydessä nopeasti yksin. Hämärissä maanalaisissa käytävissä kaikuvat askeleeni ja varjot ovat valloittaneet seinät ja lattiat. Soihtuja palaa kaikkialla, samoin kynttilöitä. Pimeydessä ei voi olla koskaan siitä varma, pääseekö siitä eroon. Haluan päästä eroon omasta pimeydestäni ja…sinun. Olen eksynyt. Juoksen sokkona käytävillä ja hengitykseni on tiheää ja pian vinkuvaa. Mutta minä en pysähdy. Minä en voi. Olen odottanut jo kolme vuotta, että saisin tehdä tämän. Kaikkialla on hiljaista, vain askeleeni tuovat kaikua hämärään maan alle.
”Missä sinä olet?” minä kysyn juostessani. ”Missä sinä olet?!” Kuuletko sinä minua?
Lost in the darkness
Hoping for a sign
Instead there’s only silence
Can’t you hear my screams?Olen juossut maanalaisessa käytävässä varmaan ikuisuuden, en muista sitä enää. Toivoin, että saisin sinut takaisin jo kolme vuotta sitten. Minä epäonnistuin. Et antanut minulle mahdollisuutta kertoa, miten pahoillani siitä olen. Olen niin katkera ja vihainen siitä itselleni vieläkin. Haluaisin vain itkeä niin, että makaan kippuralla lattialla. En voi tehdä sitä, en nyt kun minulla on mahdollisuus korjata virheeni ja löytää sinut kaikkien näiden vuosien jälkeen. Sinä olet osa minua. Uskon, että voin auttaa sinua pääsemään pois pimeydestäsi, enkä ole koskaan luopunut toivosta. Miksen silti löydä sinua? Missä sinä olet? Olet sydämessäni juuri nyt asiana, joka on samalla niin tärkeä että kipeä.
Never stop hoping
Need to know where you are
But one thing’s for sure
You’re always in my heartMinä löydän sinut ihan varmasti. Olethan sinä paras ystäväni. En aio luovuttaa missään vaiheessa. Opettajani sanoi, että minun pitäisi luovuttaa sinun suhteesi, koska olet liian syvällä pimeyden maailmassa, jonne ei valo ylety. Hänen mielestään sinä olet paha, eikä sinua voi enää pelastaa. Mutta minä…minä en voi uskoa häntä. En nyt, enkä koskaan. En voi koskaan hyväksyä sitä, sillä muuten kaikki hyvät muistomme yhdessä muuttuisivat vain valheeksi. En kestäisi sitä. En voi uskoa, että se kaikki mitä teimme yhdessä, olisi merkityksetöntä. Ei niin voi olla. Haluan kaiken tuon takaisin. Haluan, että sinä palaat kotiin ystäviesi luo. Kurkkuani kuristaa. Opettajani sanoi minulle, että minun pitäisi olla viisas ja jättää sinut oman onnesi nojaan. Ninjanhan pitäisi toimia viisaasti. Minä katsoin häntä tuolloin tuli silmissäni ja sanoin:
”Jos se, että jätän ystäväni pimeyteen on viisasta…minä pysyn mieluummin koko ikäni idioottina!” Olen yhä samaa mieltä vieläkin näiden kolmen vuoden jälkeen. En jätä minulle tärkeää henkilöä pimeyteen. Pelastan hänet, vaikka se maksaisi henkeni. En jätä yksin ihmistä, joka huomasi minut ensiksi ja joka on minulle kuin veli.
I’ll find you somewhere
I’ll keep on trying
Until my dying day
I just need to know
Whatever has happened, the truth will free my soulJuoksen eteenpäin yhä nopeammin ja mietin sinua. Mitä sinulle on nyt kolmen vuoden aikana tapahtunut? Tunnenko sinua enää ja mikä tärkeintä: Tunnetko sinä minua enää? Olemmeko kuin yö ja päivä, kuin kaksi ihmistä, joiden välillä on side, jota ei voi selittää sanoin? Kerro minulle, Sasuke. Olet pimeydessä juuri nyt. Miten me löydämme kotiin kaiken tämän kamaluuden jälkeen? Voiko kaikki muuttua takaisin ennalleen, jos palaamme kotiin? Voimmeko olla kuin mitään ei olisi tapahtunut? Henkäisen tuskallisesti. Ei ystävien pidä taistella toisiaan vastaan siten, miten me taistelimme! Mitä meille on oikein tapahtunut? Minä tarvitsen sinua, Sasuke!
Lost in the darkness
Tried to find your way home
I want embrace you
And never let you goAvaan käytävän ovia selälleen ja etsin sinua huoneista, mutten löydä. Olet kadonnut jonnekin. Ihan niin kuin sinä johdattaisit minua eteenpäin, vaikkei niin ole. Ihan kuin juoksisit edelläni 13-vuotiaana, koska en tiedä miltä nykyisin näytät. Enhän ole nähnyt sinua kolmeen vuoteen. Sinä et katso minuun, mutta minä seuraan sinua lumoutuneena, vaikket ole edes oikea. Haluan niin kovasti löytää sinut. Missä oikein olet?! Haluan saada sinut kiinni ja puhua sinulle, mutten onnistu. Epärealistinen hahmosi vain juoksee edelläni katsomatta minuun. Ihan kuin nauraisit. En erota onko naurusi hyväntahtoista vai ei. Älä mene, Sasuke! Älä juokse noin kovaa pois! Älä jätä minua yksin! Sinähän tiedät, miten ihmiseen koskeen, jos tämä joutuu olemaan yksin!
Almost hope you’re in heaven
So no one can hurt you’re soul
Living in agony
Cause I just do not know
Where you are…Minun kurkkuani kuristaa kipeämmin ja tunnen surua, joka on ollut minussa jo pitkään. Kukaan muu ei tiedä, miltä tämä minusta tuntuu. Kukaan muu ei ole kokenut tätä tunnetta niin kuin minä sen tunnen. Onko olemassa pahempaa kuin kuolema tai yksinolo? Kyllä on. Nimittäin tämä, että menetin parhaan ystäväni. Hän ei kuollut, mutta…se, miten tiemme erkanivat, ei ollut enää sitä, miten ystävät erkanevat toisistaan. Se oli jotain…jotain aivan hirveää. Minä juoksen kovemmin eteenpäin ja ääneni värähtelee kun toistelen nimeäsi. Juokset yhä edelläni harhakuvana ja johdattelet minua pitkin mutkikkaita ja pitkiä käytäviä pitkin. Seuraan sinua kuin olisin sokea, joka etsisi sitkeästi jostain valoa. Minun pitää löytää sinut!
I’ll find you somewhere
I’ll keep on trying
Until my dying day
I just need to know
Whatever has happened
The truth will free my soul“Missä sinä olet?! Mitä sinulle on tapahtunut?!” huudan ääneen juostessani eteenpäin, vaikka jalkoihini sattuu paljon.
Kivulla ei ole minuun enää mitään vaikutusta. Se oli minulle yhdentekevää. Käytävät vain jatkuvat ja jatkuvat edessäni ja juoksen sokkona eteenpäin. Niitä on liian monta! Mistä minä voin löytää sinut, Sasuke?! Juostessani eteenpäin, ilmaan katoaa kyyneleitä. Olen tullut näin pitkälle jo. En voi luovuttaa nyt! Olen tehnyt paljon virheitä, muttei vielä ole liian myöhäistä, eihän?!
Wherever you are
I won’t stop searching
Whatever it takes me to know…“Sasuke!” Huutoni jälkeen kuuluu räjähdys. Juoksen käytävää pitkin äänen suuntaan ja edelläni kulkeva hahmo katoaa hitaasti. Miksi niin kävi? Huomaan käytävän päästä valoa. Juoksen sitä kohti. Vereni sykkii lujaa suonissani ja sydämeni lyö tuhatta ja sataa. Ei kai vain…? Kun pääsen takaisin päivänvaloon, aurinko paistaa suoraan silmiini lujaa. Se häikäisee minua. Mitä nyt tapahtuu? Räjähdys on muodostanut jättimäisen kuopan päivänvaloon. Käytävä on rikkoutunut myös. Vilkuilen ympärilleni hämmentyneenä. Mitä tämä oikein…?
”Naruto?” kysyy tuttu ääni. Jähmetyn kokonaan aloilleni ja minusta tuntuu siltä, että olen jäätynyt. En voi uskoa sitä.
Tuon äänen tunnistaisin tuhansienkin joukosta. Tuon samalla niin hiljaisen, että kuuluvan äänen. Äänen, joka kuuluu varmasti hyvin voimakkaalle pojalle. Sanat, jotka hän juuri sanoi minulle, hän on sanonut minulle monta kertaa aikaisemmin. Siitä vain on niin tavattoman pitkä aika. Käännän katseeni puhujan suuntaan. Näen sitten hänet, parhaan ystäväni, kilpailukumppanini, viholliseni. Hänet, jota juuri olen etsinyt. Hänet, jolla on yhä vaikutuksensa minuun. Hänellä ja minulla on side. Hän on Sasuke Uchiha. Hän seisoo kuopan yläpuolella toinen käsi lanteillaan ja katsoo minua samalla kun länsituuli puhaltaa meitä vasten. Hän on samannäköinen kuin viimeksi kun näin hänet, jos ei lasketa pituutta ja vaatteita. Ihan kuin se kauhea taistelu olisi tapahtunut eilen. En saa sanoja suustani. Olen niin shokissa, etten voi muuta kuin tuijottaa häntä. Mieleeni palatuvat hänen sanansa kolmen vuoden takaa:
”Suu kiinni. Mitä sinä muka tiedät minusta, kun sinulla ei ole vanhempia tai sukulaisia?! Sinä olit alusta asti yksin! Mitä sinä muka tiedät, häh?!Lasken katseeni maahan ja ilmeeni on varmasti täynnä surua. Olen niin pahoillani…Mieleeni välähtää kuva Sasuken perheestä. Äiti, isä ja kaksi lasta. Nuorempi lapsista hymyilee, toinen ei.
”Me kärsimme siteittemme takia. Sinä et tiedä miltä tuntuu menettää heidät!” Sasuken sanat kaikuvat nykyhetkessä mielessäni kun katson hänen nykyisiä, kylmiä kasvojaan.
Hänen mustat silmänsä ovat jäätä. Minä katson viimein häneen.
”Sasuke, löysinpäs sinut…” kuiskaan hiljaa. Välillämme on vain hiljaisuus. Siteemme on taas löytänyt tiensä sydämiimme. Me vain katsomme toisiimme…
I'll find you somewhere.
I'll keep on trying until my dying day.
I just need to know whatever has happened,
the truth will free my soul...
