Nimi: Lily ja Scorpius
Kirjoittaja: Feliicia
Beta: -
Genre: romance
Pairing: Lily/Scorpius
Rating: K-11
Words: 813
Summary: ”Olen muuten Scorpius Malfoy. Sinä olet kai Lily Potter”
A/N: Kaikki tunnistettava kuulu Rowling-tädille, en saa tästä mitään korvausta.Lilyn viides vuosi. Kaikkea tapahtuukin. Raapale, jossa on luvut.
1. Luku
Astuin luokasta ulos. Ryntäsin suoraan länsitorniin viemään laukkuni ennen kuin menisin päivälliselle. Päivän viimeinen tunti oli juuri päättynyt. Menin portaita ylös katsomatta oikein eteeni ja törmäsin johonkin pehmeään. Kohotin katsettani ja huomasin katsovani 6. luokalla olevan pojan kasvoihin.
Hänkin oli varmaan tulossa tunnilta sillä hän oli luihuinen ja Luihuisten tupa oli toisella puolella linnaa.
”Anteeksi” mutisin. ”En katsonut eteeni”
”Ei haittaa” poika sanoi. ”Olen muuten Scorpius Malfoy. Sinä olet kai Lily Potter”
”Mitä se sinulle kuuluu?” tiuskaisin.
”Ei mitään. Minä vain tunnen veljesi” poika sanoi.
”Ai Jamesin?” kysyin. Tietysti hän tuntisi Jamesin. Kaikkihan tietävät kuka hän on.
”En. Albuksen ”
”Alin?”
”Jep”
” Sinä olet se Scorp josta Al on puhunut”
”Niin kai sitten” Scorpius sanoi.
”Selvä. Sori, mutta minun täytyy mennä” sanoi Scorpiukselle ja lähdin portaita ylöspäin hänen ohitseen.
Vein laukkuni länsitorniin ja menin sitten lounaalle saliin. Kun istuin pöydässä muiden korpinkynsien kanssa minusta tuntui, että minua tarkkaillaan. Vilkaisin luihuisten pöytään. Albus puhui Scorpius Malfoylle, mutta hän ei puhunut Albukselle. Hän tuijotti minua hajamielisenä. Hän nojasi käteensä ja vain tuijotti. Kun hän huomasi, että hän katsoi minua ja minä huomasin sen, hän punastui nolona ja kääntyi poispäin. Hän nousi ja lähti. Hän taisi nolostua niin, että päätti lähteä.
Nousin ja lähdin. En suunnannut korpinkynsien tupaan vaan tähtitorniin. Mietin siellä usein. Isä on kertonut, että siellä Severus Kalkaros murhasi Albus Dubledoren ja isä oli itse paikalla. Albus on saanut nimensä heidän mukaansa. Nojasin kaikessa rauhassa kaiteeseen kun joku keskeytti minut. Joku oli tulossa ylös. Ylensä kukaan ei häirinnyt minua.
”Hei” sanoi pojan ääni.
”Hei” vastasin pojalle, jonka tunnistin Scorpius Malfoyksi.
Hän oli hiljaa ja tuijotti samaan suuntaan kuin minä. Hän asteli viereeni. Aurinko oli juuri laskemassa Kielletyn Metsän taakse, kun Scorpius otti minua kädestä ja katsoi suoraan silmiini.
”Minä rakastan sinua” Scorpius kuiskasi. Sanat yllättivät minut, mutta silti en ollut kauhistunut vaan helpottunut. Tämä on varmasti unta!
”Niin minäkin sinua” kuiskasin.
2. Luku
Tunnin kuluttua saavuin korpinkynsien oleskeluhuoneeseen leveä hymy kasvoillani.
”Missä sinä olet ollut?” ystäväni Jenna kysyi. Jenna on tummahiuksinen, minua hiukan vanhempi tyttö. Hänen hiuksensa ovat kiharat ja ulottuvat kyynärpäiden kohdalle. Hän kuuluu parhaisiin ystäviini. ”Olen ollut huolesta kankeana. Sinua ei ole näkynyt sitten lounaan. Missä olit?”
”Tähtitornissa” vastasin.
”Yksinkö?”
”No en oikeastaan”
”Kenen kanssa sitten? Kukaan korpinkynsi ei ole nähnyt sinua tuntiin!”
”Scorpius Malfoyn”
”Ai sen Albuksen kaverin”
”Jep”
”Ja mitä te teitte?”
Nyt minun on aivan pakko kertoa, hänhän on paras ystäväni.
”No?” Jenna sanoi malttamattomana.
”Me … me suudeltiin” mutisin.
Kerroin Jennalle kaiken. Miten olin mennyt tähtitorniin ja miten Scorpius oli tullut sinne. Miten hän oli sanonut rakastavansa minua. Miten hän oli astunut eteenpäin ja suudellut. Miten olimme puhuneet.
Nyt vasta ajattelin mitä James sanoisi. Hänellä ei ollut tyttöystävää, vaikka hän on minua kaksi vuotta vanhempi. On hänellä ollut tyttöystäviä, mutta ne eivät olleet juuri Se Oikea. James varmasti kuulisi jo huomenaamulla, sillä juorut kulkivat Tylypahkassa nopeasti.
Seuraavana aamuna James tuli juttusilleni.
”Vai on sitä hommattu oikein poikaystävä, pikkusisko” James sanoi leveä virne kasvoillaan.
”Ei kuulu sinulle” sanoin.
”Arvaa mitä, äiti sanoo kun kerron hänelle, että seurustelet luihuisen kanssa? Voi, meidän pikku Lilystä on tullut niin iso!” James sanoi yrittäen matkia äidin ääntä.
”Lopeta, James!”
”Hän on jo niin iso tyttö!” James sanoi puhtaasti liioitellen.
”Onko teillä joku ongelma?” sanoi tuttu miehen ääni takaani. Käännyin ympäri ja näin isän. Hänellä oli leveä hymy kasvoillaan.
”Isä!”
”Hei, tyttöseni” isä sanoi ja katsoi Jamesia ja minua. ”Mitä James sanoit Lilystä?”
”Lilyllä on poikaystävä!” James sanoi. ”Scorpius Malfoy luihuisesta!”
”Jaa, mutta eikös hän ole Draco Malfoyn- ” isä sanoi mutta keskeytti lauseensa nähtyään jonkun ovella. ”Siinä paha missä mainitaan” hän mutisi.
Katsoin ovelle ja näin pitkän miehen, jolla oli aivan vaaleat, lyhyet hiukset, vetäytynyt hiusraja ja harmaat silmät. Hän oli aivan samannäköinen kuin Scorpius. Hänellä oli päällään musta työkaapu. Hän asteli meitä kohti tuijottaen minua, Jamesia ja isää.
”No hei, Harry!” hän sanoi ja tuli luoksemme.
”Hei, Draco” isä sanoi. ”Tässä on poikani James ja tyttäreni Lily” hän esitteli.
”Huomaan. Mahtaako poikani olla täällä?” Herra Malfoy sanoi.
”Täällä ollaan isä” Scorpius sanoi takaani. En ollut huomannut kun hän tuli siihen.
”Hei, tiedätkö missä professori McGarmiwa on?”
”Jep. Hän on tuolla istumassa ja katsoo teitä” Scorpius viittoi isää ja hänen isäänsä kohti.
”Hienoa. Minulla on asiaa hänelle” isä ja herra Malfoy sanoivat samaan aikaan.
He kävelivät rehtorin luo ja me muut menimme takaisin paikoillemme. Mitä isä mahtoi täällä tehdä? Söin aamiaiseni loppuun ja olin juuri aikeissa lähteä päivän ensimmäiselle tunnille kun isä tuli luokseni.
”Sain sijaisen paikan täältä” hän sanoi. ”Pimeyden Voimilta Suojautumiseen”
”Hienoa! Anteeksi isä minun pitää kyylläkin mennä. Minulla on taikajuomia luihuisten kanssa” meinasin sanoa Scorpiuksen kanssa mutta ehkä se olisi ollut jo liian paljon isälle.
”Selvä. Draco Malfoy pääsi muuten sen aineen sijaiseksi” isä sanoi.
”Ai jaa” sanoin.
”Lily! Tule kello on jo viisi yli yhdeksän!” Scorp huusi ovelta.
”Anteeksi, isä. Minun pitää todella mennä” sanoin ja lähdin Scorpin kanssa tyrmiin. Vihdoinkin saisin tutustua isän entiseen vihamieheen.
