Rakkaudella merkitty nainen-raapalesarja, 2/11, 3.12.2014! K-11

[Welmasein]

Nimi: Rakkaudella merkitty nainen
Kirjoittaja(t): Mie!
Beta: Ei ole
Tyylilaji: Originaali, ajatustenvirta. Romantiikka ja draama ny ainaki. Söpöstelyä.
Ikäraja: K-11 varmuuden vuoks // Pyry lisäsi ikärajan otsikkoon.
Paritus/Päähenkilöt: Naispäähenkilö/Mika (Mika/toinen nainen)
Yhteenveto/Tiivistelmä/Summary: Tää voi olla sun elämäs tärkein ilta, älä mokaa tätä!
Vastuunvapaus: Kaikki hahmot ja paikat kuuluvat minulle, musiikkia en omista
A/N: Päädyin sattumalta kuuntelemaan Jari Sillanpään Rakkaudella merkitty mies-albumia ja sain siitä inspiksen ensimmäiseen raapaleeseen. Innostus puuskassani sain idean muistaki albumin kappaleista ja totesin, että vois kirjottaa vaikka kokonaisen sarjan raapaleita, joissa parin tarina etenee. Ihan kaikkiin kappaleisiin liittyviä raapaleita en välttämättä saa, mutta eiköhän suurin osa tuu kirjotettua. Tiedän että kappalejako on päin mäntyä, tai sitä ei ole, mutta koetan korjata sen seuraavissa osissa. Pyrin laittamaan linkit jokaisen raapaleen loppuun. Pyydän anteeksi preesensin kenties huolimatonta käyttöä, ei oo vahvin osa-alue :/
Jos luette, muistakaa myös kommentoida! Kiitokset etukäteen

*****

1. Elämäsi tärkein ilta (404 sanaa)

Katson kelloa ties kuinka monennetta kertaa sen illan aikana. Puolentunnin päästä Mikan olisi tarkoitus tulla hakemaan minua. Hänet tunnetaan täsmällisyydestä, näin olen kuullut. Joskus hän saattoi tulla etuajassakin. Olimme jutelleet netin kautta PALJON viime viikkojen aikana. Lopulta Mika rohkaistui ja pyysi minua syömään.  Aiemmin olimme tavanneet vain kavereiden seurassa, ja toivon, että siihen tulisi tämän illan seurauksena muutos. En ole varma, kuinka kauan olin ollut ihastunut häneen, mutta sen tiesin, ettei hän olisi samanlainen kuin kukaan eksistäni. Niitä olikin kerääntynyt vino pino, mutta niistäkin vain yksi tai kaksi oli ollut vakavia parisuhteita. Otan valitsemani kultaiset rengaskorvikset avainkorin vierestä ja siirryn peilin eteen laittamaan ne korviini. Hymyilen. Viimeinkin tästä olisi tulossa totta. Suoristan mustan pikkumekkoni helman ja alan hermostuneesti kävelemään edestakaisin olohuoneessani. Perhoset leijailevat vatsassani. Entä jos olinkin kuvitellut kaiken sen mielenkiinnon ja sähkön, jota välillämme oli ollut viime kuukausien aikana? Ei, en saa ajatella negatiivisesti. Puhelimeni piippaa tekstiviestin merkiksi. Juoksen sen luo toivoen, että se olisi Häneltä. Ei. Nella se oli laittanut viestiä. ”Tää voi olla sun elämäs tärkein ilta, älä mokaa tätä!” Hymy nousee uudelleen kasvoilleni. ”En varmasti!” vastaan ystävälleni ja jatkan hermostunutta ravaamistani. 25 minuuttia… 20 minuuttia… Katseeni osuu taas eteisen peiliin. Tummanruskeat hiukseni on suoristettu ja olin päätynyt misty eye-meikkiin. Tarkastan iltalaukustani, onko minulla kaikki tarpeellinen. Osun maskaraan ja ajattelen, ei siitä voi mitään haittaakaan olla jos lisään kerroksen tai pari. Huulipuna, kotiavain, puhelin, luottokortti… Pitäisi olla kaikki. Katson kelloa. Vielä vartti. Jatkan ravaamista olohuoneen ja makuuhuoneen välillä. Kymmenen minuuttia. Päätän lähteä jo alas odottamaan. Otan iltalaukun, puen neuleen ja sammutan valot perästäni. Laskeudun hissillä viidennestä kerroksesta ja vilkaisen itseäni vielä kerran hissin peilistä. Täydellistä! Ensimmäiseen kerrokseen päästyäni menen suoraan ulko-ovelle ja ulos päästyäni törmään päistikkaa johonkuhun. Hymyilen ujosti ja Mika pyytelee anteeksi.
”Kaikki okei!” Hetken vain katselemme toisiamme, Mikalla on iso ruusupuska käsissään. Sanomme ”heit” yhtä aikaa ja hymyilemme toisillemme.
”Nää ois sulle. Sä näytät tosi kauniilta.” Vilkaisen asuani.
”No emmä nyt tiä, ois voinu valita jotkut toiset kengät, mutta…”
”Sä oot täydellinen.” Mika keskeyttää ja saa minut punastumaan. Vastaanotin ruusukimpun ja haistoin niitä.
”Kiitos, kukaa ei oo enne ostanu mulle kukkia. Nää pitäs varmaa viiä vetee…”
”Ei hätää, meillä on aikaa. Pöytävaraus alkaa vasta puolen tunnin päästä ja se ravintola on tossa parin korttelin päässä.” Nyökkään vastaukseksi ja ruusukimppu sylissäni ja Mika perässäni lähden viemään kukkia veteen. Kun viisi minuuttia myöhemmin olemme takaisin kadulla, Nellan sanat kaikuivat päässäni. Tää voi olla sun elämäs tärkein ilta, älä mokaa tätä!

Jari Sillanpää - Elämäsi tärkein ilta https://www.youtube.com/watch?v=oZNQ9tutbOs

[Tomsessed]

Hii, heitänpäs nyt nopeen pikakommentin! Panostus 0/5, anteeks. Koitan myöhemmin enemmän, mut nyt kuitenki pikasesti: itekki oon kyseisen levyjen biisejä kuunnellu ja odotan tän jatkumista kyl innolla! Mukava alotus, hermostu eisuuden oot kuvannu tosi todentuntusesti - alko itestäki tuntuu siltä

Eniten ootan kyllä Sä ansaitset kultaa ja Tanssii kuin John Travolta -biisien toteutusta, jos niitä tulee mut alku kyllä sai kiinnostumaan

[Welmasein]

Varoitukset: Pientä kiroilua ja kaksimielisyttä

2. Alku (294 sanaa)

Koitan olla kolistelematta rappukäytävässä, sillä en halua herättää naapureita. Mika oli vaatimalla vaatinut saattaa minut kotiin ja ihanan illan päätteeksi olin suostunut. Mika vitsaili ja sai minut nauramaan.
”Sä oot hauska, mutta mitä jos oltais herättämättä naapureita?” Mika nauraa vastaukseksi ja vetää minut syliinsä viimeisellä porrastasanteella.
”Ja sä... Sä oot ihana. Tää ilta oli parasta, mitä mulle on vähän aikaan tapahtunu.”
”Kuin myös,” nauran hiljaa.
”Sulla on kans ihanan helisevä nauru, tiesitkö sitä?”
”Okeei, sä ehkä taisit ottaa yhen liikaa.”
”Jumalauta nainen, mä oon juopunu sun seurastas! Alkoholilla ei oo tähän mielentilaan osaa eikä arpaa.”
”Heh heh.” Pääsemme vihdoin oikeaan kerrokseen ja alan kaivaa avaimia laukustani.
”Missä helkkarissa ne avaimet oikei on?” Kysyn en erikoisemmin keltään. Lopulta löydän avaimet mutta ennen kuin ehdin työntää avainta lukkoon, Mika työnsi minut vasten seinää ja alkoi suutelemaan. Hymyilen toisen huulia vasten.
”Sä oot ihana, mutta kello on paljon ja mä haluisin nukkumaan. Tää on ollu paras ilta ikinä,” nauran Mikan lopetettua suudelman.
”Pääsenkö mä sisälle asti?” Mika kysyi viekottelevasti ja sai minut hihittämään entisestään kysymyksen kaksimielisyydelle.
”Et tällä kertaa.” Saan vihdoin ja viimein oven auki ja siirryn jo eteisen puolelle.
”Ootko sä ihan varma?” Mika kysyi ja suuteli minua uudelleen. Mumisen tyytyväisenä ja puren toisen huulta.
”Jos sä jatkat, nii saatan hairahtaakii. Mutta meillä on vaikka kuin kauan aikaa.”
”Totta. Odotan innolla sitä päivää, kun päästät minut sisälle asti.”
”Uskon. Hyvää yötä Mika, mulla oli aivan ihana ilta.” Annan vielä pikaisen suukon miehelle, ennen kuin suljen oven hänen nenänsä edestä. Nojaan ovea vasten ja taistelen itsehillintäni kanssa. Tahtoisin niiiiiin kovasti avata tuon oven ja päästää Mikan sisälle. Valun lattialle ja kaivan puhelimen iltalaukustani. Otan esille keskusteluvalikon ja etsin viestiketjuni Nellan kanssa. Kuin telepaattisesta yhteydestä Nellalta saapuu viesti, jossa hän kysyy millainen ilta oli. ”Täydellinen,” vastaan ja lisään perään sydämen.


Jari Sillanpää - Alku https://www.youtube.com/watch?v=kgi3VJC2G18