Rakas päiväkirja, taidan olla rakastunut... luku 2. [K-11 Fluffy]

[Taruli94]

Title: Rakas päiväkirja, taidan olla rakastunut…
Author: Taruli94
Genre: Fluffy
Pairing: se selviää tässä vielä.
Rating: K-11?
Disclaimer: Rowlingin hahmot, mie vaan leikin niillä.
Summary: Rakas päiväkirja, olen rakastunut…
A/N: ensimmäinen osa, mitä sanotte? Tiedän, vähän lyhyt on.



1.

14.5.

Rakas päiväkirja,

taidan olla rakastunut. Olen onnesta sekaisin aina kun ajattelen häntä. Kun hän kävelee ohitseni, ilmavirta saa minun sydämeni pumppaamaan
niin kovaa, että tuntuu kuin räjähtäisin. Mutta rakkauden eteen on kärsittävä. Eikä se ole kärsimystä, vaan sitä ihanaa tunnetta, joka valtaa minut aina, kun hän katsoo minua suloisilla silmillään ja hymyilee niin valloittavasti. Jokainen askel, jonka hän ottaa, on kuin joutsenen lento, niin pehmeä. Ja jokainen lause, joka lipuaa hänen pehmeiltä huuliltaan on kuin silkki. Voi että minä todella rakastan häntä.
Joka ilta kun käperryn pieneen vuoteeseeni, otan tyynyn kainalooni ja ajattelen että hän on siinä vieressäni. Ajattelen meidän yhteistä tulevaisuutta. Hän, niin komea mies vierelläni kuiskaamassa jotain kaunista korvaani, kun laitan ruokaa hänelle, ja meidän yhteisille lapsillemme. Leivoksen tuoksu, ja hänen oma ihana tuoksunsa yhdessä, ahh niin ihanaa. En jaksaisi odottaa. En jaksaisi odottaa edes seuraavaan päivään, jolloin näen taas hänen valloittavan hymynsä. En voisi milloinkaan, unohtaa hänen suloista nauruaan, tai hänen silmiään jotka ovat kuin auringonlasku. Kunpa hän olisi vierelläni. Aina.  

[Jennea]

Hmm, kuulostaa ihan mielenkiintoiselta varsinkaan, kun ei tiedä vielä, että mikä tämän paritus on. Ensimmäisen osan lyhyys ei ainkaan minua haittaa yhtään, välillä lyhyemmät osat on jopa parempia kuin pidemmät. Mutta ihan oman mielen mukaan.

Kirjoitusvirheitä en niinkään huomannut, mutta kappalejako oli hieman outo. Sanotaanko sitä edes kappalejaoksi? Heh, en tiedä. Mutta tarkoitan, että olet jaoittanut nuo jotkin lauseet hassusti. Ymmärsitkö? (:

Sekä tuo kärsimys-kohta oli hassu. Rakkauden eteen on kärsittävä, mutta ei kuitenkaan? En oikein ymmärtänyt sitä kohtaa.

Mutta lisää lunta tupaan vaan! (:

[Taruli94]

Kiitos kommentistasi. Vaihdoin nyt tätä kappalejakoa. Kelpaako? Ja lisää niit kommenttei vaan, niillä elän.

[Lout]

Jatkoa pian, parituksen kun haluaisin tietää. En millään osaa edes arvata, enkä edes yritä. Sehän voi olla mikä vain periaatteessa.
Kirjoitusvirheitä en nähnyt, ja nätti lyhyt pätkä. Jatkoa. <3

[Taruli94]

2.



15.5.

Rakas päiväkirja,

tänään oli unelmien päivä. Nimittäin hän, hän niin komea mies käveli kepein askelin tänään luokseni. Hän nosti kirjat, jotka olin pudottanut vahingossa, tiiraillessani häntä. Hän on niin avuliaskin. Hän makasi ruohikossa ja luki kirjaa. Minun olisi niin tehnyt mieli mennä hänen luokseen, mutta en uskaltanut. Kadun sitä nyt, mutta teen sen vielä jonain päivänä. Menen hänen luokseen ja kiljun kurkku suorana rakastavani häntä. Juuri niin teen. Ihan sama vaikka koko koulu näkisi ja kuulisi. Se ei haittaa, sillä hänen kultainen sydämensä on rakkauden arvoinen. Ja toivottavasti minun arvoinen. Toivottavasti hän ei lähde koskaan luotani, koska muutoin sydämeni on sirpaleina. Se meinasi jo tänään särkyä, näin nimittäin hänet portailla jonkun toisen tytön kanssa. Voi, se meinasi särkeä sydämeni lopullisesti. Mutta onneksi lähdin paikalta. Entä jos he tekivät jotain muuta kun vain istuivat. Ei, sitä en tahdo tietää. Enkä usko, että mitään tapahtui, sillä se tyttö, joka hänen kanssaan istui, ei ole hänen arvoisensa. En tiedä olenko minäkään, mutta tahdon vain uskoa sen. Ja jos olen oikeassa, se tulee vielä joskus esille. Sydämeni pakahtuu onnesta enemmän kun koskaan. Kyllä minä tiedän, että sekin päivä joskus koittaa. Toivota minulle onnea, nimittäin huomenna sanon sen hänelle. 

[Mermish]

Ooi!!!! Tämä on just söpöä, toi kappalejako on hyvä, tekstistä saa selvää. Kirjoitusvirheitä ei ole, tai eivät ainakaan häirinneet minua. Tuota toistoa vain on jonkin verran, sydämen särkymistä ja tuota "olenko hänen arvoisensa vai en". Ääh, minä alan kuullostaa ihan meidän äikänopelta...