Kuolema Synniksi pukeutunut - Raapaleita 7 kuolemansynnistä K-11 (julkaistu 7/7)

[onkonälkä]

Nimi: Kuolema synniksi pukeutunut
Kirjoittaja: onkonälkä
Beta: Otan itse vastuun virheistä, ei betaa.
Genre: Drama, angst, darkfic, fluff, kaikki löytyy, pääosin silti synkkää
Sanamäärä: Kaikissa 100
Ikäraja: K11
Hahmot: Useita

__________________Kuolema Synniksi Pukeutunut_____________________

1.   Ylpeys, Superbia, Malfoy S

Rankkasateet olivat jatkuneet jo usean viikon, joki tulvi ja vaati uhrinsa. Halveksuvasti veteen kaatunutta vanhaa, harmaantunutta puoliveristä naista katsoivat kylmänharmaat silmät vaalean, sateessa päähän liimautuneen tukan alta. Poika oli pieni, mutta puhdasverisesti opetettu. Nyrpisti nenäänsä ja käänsi päänsä välittämättä naisen avunpyynnöistä. 
”Saastaa..” Poika mutisi ja otti muutaman askelen poispäin, ja kylmästi jätti huomioitta naisen yhä hätääntyneemmät huudot.
”Auta minua!”
”Minä en roskaan koske.”
Naisen avunpyynnöt lakkasivat tämän jäädessä virtauksen uhriksi. Kuolemaan erään ylpeyden vuoksi.
Joen varrella satiinisen, taialla vahvistetun sateenvarjon alla tyylikäs kalpea nainen odotti poikaansa, jonka oli lähettänyt katsomaan veden varaan joutunutta kuraveristä.
”Olen ylpeä sinusta, Draco.”
”Kiitos, äiti.”

[onkonälkä]

2.   Kateus, Invidia, Ginny K-11

Hän katseli kiihko silmissään arpiotsaista poikaa. Sitä joka kuului minulle. Minä katselin tuota tyttöä erilaisella kiihkolla. Sillä, joka tahtoi repiä hänen päänsä irti. Se sattui sisälleni, nähdä heidät yhdessä. Ei, nähdä hänet toisen kanssa. Tuo lähes täydellinen, ja samalla niin kuvottava. Kaulaili jotakin minulle arvokasta, omaisuuttani.
Makasin sängyssä valveilla kunnes kuu oli jo korkealla. Mutta tänä yönä kuu oli verenpunainen ja maistui omaisuuteni takaisin saamiselta. Jästikirves isäni varastosta heilahti kuun valossa, oli joululoma, joten korpinkynsityttöjen makuusali oli muuten tyhjillään. Ja sitä jäi koristamaan vain heleän punainen veri ja kirves rinnassaan se, joka omani minulta vei.
Kateus oli ottanut minusta ylivallan.

[onkonälkä]

3.   Viha, Ira, Minerva K-11

Viskoin tavaroita, loitsuja ja kirosanoja kuin viimeistä päivää. Hän oli tehnyt sen taas. Petollinen mies, pettäjä, pettymys, peto. Eihän hän koskaan mikään unelmasulho ollut, kohtelias ja siedettävän näköinen, mutta koskaan en naimisiin aikonut. Kunnes hän kosi. Rakasti, kosi, rakasteli, petti. Silmäni leimusivat ja puhalsin savua kun kuulin avaimen kääntyvän lukossa. Ympäripäissään, sitä hän oli. Tuliviski tehnyt taikansa.
”Voit lähteä saman tien. Minä vihaan sinua! Vihaan enemmän kuin mitään!” huusin puoliksi auenneelle ovelle ja heitin koristeellisen maljakon ovenrakoon. Se hajosi miljoonaksi sirpaleeksi, ja mies astui sen päälle.
”Minerva, voin selittää!”
”Ei tarvitse, painu helvettiin!”
Rakkauteni hajosi sirpaleina ovimatolle. Kosketuksina vieraissa lakanoissa.

[onkonälkä]

4.   Laiskuus, Acedia, Crabbe S

”Vincent, katsoisitko Venicen perään? Käyn kaupassa!”
”Joo.”
Vincent Crabbe istui sortumaisillaan olevassa puisessa puutarhakeinussa muutaman metrin päässä nelivuotiaasta siskostaan, ja leijutti omenaa, joka hetkittäin meinasi tipahtaa. Pullea pikkutyttö huomasi veljensä herpaantuneen huomion ja käytti tilanteen hyväkseen, kiipesi pihan lahoon päärynäpuuhun joka sortui räksähtäen.
Talon seinustalla istuva Vincent kuuli suuren tammen takaa itkunsekaista huutoa.
”Vincent! Minulle tuli pipi!” Suurikokoinen poika ei kuitenkaan niveltäkään liikauttanut pikkusiskonsa suuntaan, vaan haukkasi palan omenaa, heitti sen kasvojaan nyrpistäen maahan ja sieppasi vierestään palan hunajatorttua.
”Veli, tule auttamaan!”
”Tule itse tänne!” Tytön isoveli kivahti ja itku puun takana vain voimistui.
Tyttö todettiin halvaantuneeksi veljensä laiskuuden takia.

[MyrsyliuutE_96]

Hei.
Minusta kirjoitustyylisi on tosi kiva. Nämä neljä pätkää ovat vaikuttavia ja luin ne useampaan kertaan. Jään mielelläni odottamaan jatkoa. Jätän puumerkkini tähän että löydän tämän myöhemmin, kun ei voi starrata niinkuin Spotifys..;> Mutta joo, kiitos kaunis, pidän kovasti.

Jatkoa odotellen
ystävällisesti ja sydämellä sinun
Myrsis c:

[onkonälkä]

Oii kiitos kommentista Myrsyliuute! Kiva kuulla että tykkäät!

[onkonälkä]

5.   Ahneus, Avaritia, Bagman S

”Vetoja otetaan vastaan! Vetoja!” Kaikui huispauksen maailmanmestaruuskisojen parhaissa aitioissa, parhaiden saaliiden luona, noiden, joita Ludo niin mielellään vedättäisi. Kaikki nuo toisiaan vasten kilahtelevat kaljuunat, kimaltavat kolikot, ihannoidut esineet.
”Kaksi kaljuunaa ja kahdeksantoista sirppiä Irlannille”
Ludon olan takaa kaikui kahden punapäisen nuoren lausumana lähes yhteen ääneen, innostuneet silmät kiiluen. Ilmestyi miehen silmiinkin pilke, innostuneen sijaan ahne.  Lähes kaikki olivat veikanneet Irlantia.
”Hienoa, kaunista..” Mies mutisi enemmän itselleen.
”Kirjoittakaa nimenne ja summa tähän.”
Ja vain muutama sekunnin sadasosa nimien kirjoittamisesta juoksivat punapäät jo perätysten omille paikoilleen. Peli oli alkamassa.
Irlannin voittaessa katosi katsomosta ahneuden viemä mies vaimeasti poksahtaen.
”Baarimikko, tarjoan juomat kaikille!”

[onkonälkä]

6.   Ylensyönti, Gula, Bertie Bott S

Makea, siitä Bertie oli aina pitänyt. Sitä hän teki työkseen, sitä hän harrasti, sitä hän rakasti. Ja kun rouva Bott eräänä aamuna ei enää herännyt, otti makea miehestä ylivallan. Bertie söi suruun, oli aina syönyt, mutta tämä suru ei laantunut. Hän söi, söi kyllikseen ja söi ylikin, muttei saanut tarpeekseen. Ei koskaan. Tuhti hän oli, ja sokerin määrällä tuplaantui, hetkessä kolminkertaistui. Ja kun rouva Bott saatettiin viimeiselle matkalleen, ei kukaan miestä sen koomin nähnyt.
”Sokeritauti, siihen hän kuoli.”
”Ylipaino, ihme ettei mennyt jo aiemmin.”
Kylä puhui, eikä se lakannut puhumasta.
Bertie ei kuollut ylipainoon, eikä liioin sokeritautiin.
Hänellä oli ikävä.

[onkonälkä]

7.   Himo, Luxuria, Neville K-11

Kuinka tahdoinkaan koskettaa tuota naista, kalpeaa, kuunvalossa kylpevää vartaloa ja vaaleanpunaiseksi maalattuja huulia. Kuinka tahdoinkaan painaa huuleni tämän kiinteille rinnoille ja käteni sievälle takamukselle. Yön kukkasista kaunein, ja myöskin alastomin. Tytön vaaleat, takkuiset hiukset pomppivat tämän rinnalla kun hän juoksi, vetäen minua perässään, nauroi valloittavinta nauruaan ja näytti seksikkäältä.
Kaadoin naisen pehmeään, kukalliseen ruohoon ja kumarruin hänen päälleen, suutelin tämän kalpeaa kaulaa ja pehmeitä huulia. Mielessäni huokaili intohimo, halu rakastella tätä kiihkeästi.
”Olet erityisen haluttava tänä yönä, neiti Lovekiva” Kuiskasin naisen korvaan ja näykkäisin tämän korvanlehteä hellästi.
”Ota minut, Neville, Ota minut nyt.”
Enkä koskaan ollut toteuttanut pyyntöä yhtä miellyttävää.

[MyrsyliuutE_96]

Nyt kun tässä olen nämä kaikki lukenut en voi kuin vain ihastella ja kehua näitä tosi paljon. Hahmovalinnat pätkiin ovat aivan täydelliset, varsinkin tuo viimeinen. Kerronnan vaihto kaikkitietävästä minäkerrontaan oli tosi hyvä, ja kieliasu tosi mukava. Pidän hurjasti. Tui!

Kieliasu näissä seitsemässä on ollut siistiä ja kivaisaa. Ehkä pari pientä kohtaa olisin muuttanut vaikka teknisestiottaen ovatkin oikein, lähinnä ehkä sanavalintoja. Todennäköisesti nekin johtuvat siitä, että ei asuta samalla suunnalla ainakaan minun tietääkseni. Idea tälle rääpälesarjalle on muuten vallan mainio, pidän kovin. Arvostan, ja jään varmaankin kyttäämään uusia tekstejä sinulta^^

Palajan kenties tähän tekstiin myöhemmin, katsellaan. Mutta kiitos ja kumarrus, tykkäsin kovasti c:

Sydämellä ja kiitoksin
Myrsiksesi c:

[onkonälkä]

Kiiiiiitos huimasti, Myrsis Ihanan piristävä kommentti. Kiva kuulla, että hahmot osuivat oikein. Sanavalinnat voivat tosiaan olla asuinalueelta peruisin, koska mulle ihan arkipäiväisiä ja tavallisia sanoja
Kiitos vielä

[Odile]

Kommenttikamppanja tervehtii suurta pitopöytää. o/

Ensinnäkin onpahan vaan pakko sanoa, että idea on mahtava. Hahmot ovat löytäneet hyvin paikkansa (vaikka jotkut tuntuivatkin vähän yllättäviltä valinnoilta olet saanut maalailtua heidät tilanteisiinsa hyvin. Tosin ihmettelen edelleen Minervaa ja Nevilleä vähän, molemmat tarinat olisi toisaalta voinut antaa mille tahansa hahmolle ja itselleni on hankalaa kuvitella nämä tapahtumat juuri näille hahmoille. Onnistuit kyllä yllättämään ihan kunnolla ylensyönnin kohdalla, olin jotenkin tylsä ja kuvittelin että niin olisit sinäkin ja ottaisit Goylen. Tykkäsin kyllä tästä enemmän.)

Raapale on oikeastaan melko täydellinen mitta tällaisille teksteille. Kyllähän näitä lukisi pidempäänkin, oikein mehustelisi noilla tunteilla ja ehkä silläkin, mitä syntiin langenneelle tapahtuu sitten (tätäkin kyllä löytyi muutamista rääpäleistä), mutta sata sanaa on yllättäen tarpeeksi. Toisaalta kompakti ja sitäkin kautta vähän aavemainen, toisaalta pystyy ihan täysin kuvailemaan sitä, mitä oli tarkoituskin kuvailla. Hyvin tehty raapale, siis. Vähän ehkä kirjoittamisesi voisi maustua enemmällä tunteilla mässäilyllä tosiaan. Kyseessä voi tosin olla oma mielipiteenikin, tykkään itse korvata toiminnan kuvailun tunteilulla ja vasta sitä kautta edistää juonta tai tunnelmaa.

Kiitos ja kunnia, pidin paljon. o/

[onkonälkä]

Kiiiiitos hirveän paljon faux pas

Hahmoista joitakin mietin kovin kauan, ja jotkut tiesin jo idean syntymisen yhteydessä. Goyle ei esimerkiksi missään vaiheessa ollut vaihtoehto ylensyönnin kohdalla Vihaan mulla olikin sitten useampia, mutta jotenkin Minerva tuntui luontevimmalta ja olen viime aikoina muutenkin löytänyt k.o hahmosta uusia ulottuvuuksia

Suurkiitokset

[Iloinen Sipuli]

Tosi hyvä! Raapaleet on aina kivoja, ja nää oli ehdottomasti mahtavia. Kun näin otsikon, en vaan voinu ohittaa!

Kuten muut onkin jo sanonu, kieli näissä on tosi hyvää ja puhdasta. Se sopii juuri tämän tyyppiseen tekstiin, et kuitenkaan mene liiaksi taiteelliseen mässäilyyn, vaan teksti säilyy ymmärrettävänä. Ehkä vähän ironista sanoa, kun aiheet on mitä on, mutta näitä oli ilo lukea! Ja hahmovalinnat oli loistavia, jurikin siksi, etteivät ne olleet niitä kaikkaikkein tyypillisimpiä. Draco oli loistava valinta, samoin Ginny. Minerva oli tosi yllättävä, mutta ehdottomasti hyvä.

Suosikkini näistä oli ehkä ensimmäinen. Se sopi sanaan täydellisesti ja lyhyydessään antoi karua kuvaa Malfoyden maailmasta. Erityisesti lopun repliikistä tykkäsin.

Myös kakkonen oli tosi hyvä, ja tosi raaka... Yllätti! Nelosestakin pidin, mutta, makuasia toki, siihen olisi ehkä sopinut paremmin, jos et olisi sanonut suoraan "veljensä laiskuuden vuoksi" vaan sen olisi saanut lukea rivien välistä. Mutta joo, hyvä raapale silti!

Iloinen Sipuli kiittää hyvästä ficistä!

[onkonälkä]

Ooooi, kiitos Iloinen Sipuli ! Tosi kiva kuulla mielipiteitäsi suosikeistasi ja kiva tietää, että hahmovalinnat osuivat nappiin! Suurkiitos kommentistasi, joka on muuten ihanan pitkä !