Kirjoittaja Aihe: Näkyvän tapon spektri |K11|  (Luettu 1940 kertaa)

Nide

  • Tittelinturska
  • ***
  • Viestejä: 359
  • hukankorentoja
Näkyvän tapon spektri |K11|
« : 08.02.2013 07:59:12 »
Nimi: Näkyvän tapon spektri
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: Drama
Varoitukset: Tappaminen

A/N: Ystävänpäiväfluffya ilman ystävänpäivän häivääkään - fluffysta puhumattakaan. Hm, ei tainnut ihan onnistua. Hih, toistosta huomioivasta avusta kiitos paljon, mä en tajunnutkaan. ^^ Paljon onnea vaan, Nide. Osallistuu haasteisiin Originaali10 ja Ficletpakka.


Näkyvän tapon spektri

Nauravat pihalla, eivät ymmärrä.
Katsotaan kuinka linnut tappavat, kuvaa hyvin yhteiskuntaamme.
Minun, tarkoitan teidän. Enhän minä ymmärrä.
Olemme katsomassa sitä kaikkea, hah.
Ei nähdä enää päivänvaloa, ne ovat palanneet...
… eivätkä aio lähteä.


Miksi kaikkea tulee ymmärtää? Miksei anneta olla? Kaikki on täynnä kysymyksiä ja kysymykset täynnä kaikkea. Ei tulla ymmärtämään koska ei ymmärretä nytkään. Ne tulevat ja syövät, kaluavat loppuun, luurankoakaan ei jää jäljelle.

Kuitenkaan niitä ei pelätä. Vielä.

Verhojen välistä nähdään kuinka lapset juoksevat onnellisina. Puf vain ja kaikki on mennyttä, tallella tyhjät silmäkuopat ja lommoutuneet kasvot. Eikä ymmärretä.

Linnut ovat aina olleet paikalla katsomassa. Aina. Kukaan ei ole vain nähnyt niitä, mutta heidän astuessaan ulos talosta ollessaan kymmenien metrien päässä linnut tulevat ja raastavat. Ei jäljellä kuin nokittu selkä ja huudot jotka eivät päästäneet silvottuja huulia ajoissa.

Kaikki on omaa, ollaan niin kitsaita. Ei anneta muille – koska itsellä on vähän? Kenties. Pidetään kiinni viimeiseen asti eikä anneta voittaa.

”Vain kuolleen ruumiini yli.”

Kyllä kiitos, niin tehdään. Katsotaan taas kuinka lisää uhreja tulee ja moraali on hukattu. Heh, onko liikaa? Ei sen väliä, kuollaan kuitenkin.

Silmät näkevät ainoastaan punaista eikä pelastusta näy. Huomioidaan pelkästään sanat ja suunnistetaan äänen perusteella. Huutojen. Kuolleiden. Ei muuta tapaa jäljellä. Viimeiset alueella näkevät sen kaiken ja ymmärtävät vihdoin ettei ole tarvetta paeta. Löydetään kuitenkin. Ei saastuneessa yhteiskunnassa voi elää vaikka haluaisi.

Katastrofit paljastavat totuuden. Ei ole puolustustaitoja, ei itsensä tai toisten. Ei osata enää hyökätä vastaan. Luullaan että voidaan paeta kaikkea, kaikkia, ikuisesti. Mutta eihän se niin mene, ei tietenkään! Tässä maailmassa ei ole suojapaikkaa ja se tulee ymmärtää.

Kukaan ei älyä ja saavat syyttää siitä vain itseään.
« Viimeksi muokattu: 22.11.2014 20:11:09 kirjoittanut Nide »
sielo is kaikkee
Ava by Pyry
                               he olivat yhdessä nidepeter

starseeker

  • ***
  • Viestejä: 76
  • touché
Vs: Näkyvän tapon spektri |K13|
« Vastaus #1 : 08.02.2013 09:47:11 »
Tämä oli ihan uskomattoman hieno.

Itse en ole koskaan ollut ystävänpäivän kannattaja, joten "juhlan" ja fluffyn puuttuminen oli itse asiassa se syy, miksi tämän lopulta luin. Otsikko kiinnitti huomioni luonnollisesti ensimmäisenä, se on mielenkiintoinen, sopivan ytimekäs ja tiivistää ficletin perusajatuksen hyvin.

Pidin tämän eläimellisyydestä ja jonkinlaisista hulluuden pilkahduksista, joita vilahti aina silloin tällöin tekstin edetessä. Siitä, kuinka ulkopuolinen näkee niin paljon enemmän, kuin sisäpiiriin kuuluvat. Lintuviittaukset toimivat hienosti, ainakin omalla kohdallani. Mistään fobiasta ei ole kyse, mutta olen aina vähän varuillani, jos ympärillä on lintuja ja olen itsekseni liikkeellä ;D Tietenkään tässä ficissä kyse ei välttämättä ollut juuri linnuista-linnuista, vaan tuntemattomasta uhkasta, joka on puettu siivekkääseen muotoon ja joka tuhoaa passiiviseksi muuttuneen yhteiskunnan ihmisten silmien alla. Tykkäsin.

Lainaus
Ei saastuneessa yhteiskunnassa voi elää vaikka haluaisi.

Lainaus
Tässä maailmassa ei ole suojapaikkaa ja se tulee ymmärtää.

Nuo olivat kaksi lempilausettani tässä ficissä. Niistä tulee hyvin ilmi yhteiskunnan viat ja juurikin se eläimellisyys sekä kertojan halveksunta sitä kohtaan.

Jos ei siis käynyt vielä selväksi, niin pidin älyttömästi niin tyylistäsi kirjoittaa kuin koko ficin ideastakin ;D

You are the result of four billion years of evolutionary success. Freaking act like it.

Nide

  • Tittelinturska
  • ***
  • Viestejä: 359
  • hukankorentoja
Vs: Näkyvän tapon spektri |K13|
« Vastaus #2 : 10.02.2013 22:35:07 »
starseeker, hienoa kun pidit! En minäkään pidä hirveästi ystävänpäivästä, se kaikki hömpötys ja "minä rakastan sinua" -puhe. Huh, eikö voisi sanoa muulloinkin? Ja en pidä vaaleanpunaisesta. Upeaa että otsikko oli mielenkiintoinen ja ytimekäs, se oli tarkoituksenikin. :D

Hulluus nyt sattuu olemaan melkein ominta alaani, lintuviittaukset voi käsittää ihan konkreettisina tai sitten ei. Linnut on mielenkiintoisia, ja tappajalinnut ovat totta - kuinka kiintoisaa. Kiva kun tykkäsit ideasta. Mutta kiitos paljon kommentistasi! :>
sielo is kaikkee
Ava by Pyry
                               he olivat yhdessä nidepeter

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Vs: Näkyvän tapon spektri |K13|
« Vastaus #3 : 31.07.2013 17:11:08 »
Kommentikampanja IV:stä hyvää iltapäivää!

Tämäpäs oli hämmentävä lukukokemus. Ensimmäisenä tuo otsikko. Näkyvän tapon spektri, pidin siitä kovasti. Se oli erikoinen ja omanlaisensa ja jollain tavalla kertoi kyllä hyvin mitä tässä tekstissä tulisi olemaan. Tässä puhuttiin paljon kuolemasta, mutta ei sellaisella ahdistavalla tavalla. Enemmänkin sävy oli sellainen... "noh, me kuollaan kaikki, voidaan jouduttaa sitä, eipä siinä sitten muuta." -tyylinen. Eikä se minusta ole ollenkaan paha asia, ei jokaisen kuolemaa koskevan tekstin kuulu ahdistaa niin että lukija saisi sydänkohtauksen.

Minusta kuitenkin koko ficin parhaita kohtia olivat kaksi viimeistä lausetta. Sen lisäksi, että ne tavallaan rimmasivat toisiinsa, ne olivat molemmat myös hyvin vahvoja lauseita. Koko tekstin kautta välittyi sellainen käskymuoto, tekstin "kertoja" tiesi mistä puhui ja oletti että muutkin tietävät hänen tietävän. Tässä ei annettu sijaa vastaväitteille, tämä oli suora kannanotto siihen että
Lainaus
Puf vain ja kaikki on mennyttä, tallella tyhjät silmäkuopat ja lommoutuneet kasvot. Eikä ymmärretä.

Huh, joo. Lyhyesti sanottuna pidin tekstistä kyllä kovasti ja luin tämän varmaan kolmeen tai neljään kertaan lävitse, ihan vain ymmärtääkseni mistä tässä nyt ylipäätään puhutaan. En löytänyt virheitä, en ajatus- enkä kirjoitusvirheitä ja minusta se on hyvä juttu. Näin lyhyessä tekstissä niitä ei kuulukaan olla.
Joka tapauksessa, kiitoksia tästä varsin puhuttelevasta lukukokemuksesta.

~ Zar

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.