Kirjoittaja: Gwenhwyfar
Otsikko: Energiasi
Ikäraja: K11
// unrealistic korjasi ikärajaa ja siirsi oikealle osastollegenre: Angst, (Deathfic)
Paritus: Tulkinnanvarainen Fred/George
Varoitukset: tulkinnanvarainen insesti
Disclimer: kaikki kunnia Jo Rowlingille
haasteet: Ficlet300 - kun satanen ei riitä sanalla
Energinen.A/N: Tajunnanvirtaa. Ei mitään muuta. Pahoittelen mahdollsisita kirjoituvirheistä, väsymys ja nuha painavat päälle, eikä tarkistamisesta tule oikein mitään.
EnergiasiSinä olit aina niin iloinen, se energisempi meistä. Sinä vedit minua eteenpäin, kun minä en jaksanut. Sinä kannustit minua, kun sydämeni oli murtunut, kun vitsailu ei sujunut tai elämä vain muuten vaan meni alamäkeä. Sinä ja sinun energiasi, hymysi, naurusi, läsnäolosi ja sinä.
Minä tein samoin aina silloin tällöin. Energiasi ei ollut loppumatonta. Sinä vajosit käsivarsilleni, suljit silmäsi ja nukuit. Sinä latasit akkusi, kunnes olit taas valmis jatkamaan matkaa. Joskus sinä puhuit unissasi. Sanoistasi ei koskaan muodostunut kokonaista kertomusta, ja joskus en edes ottanut selvää siitä, mitä sanoit. Minä pidin siitä, sinä aivan lähelläni voimattomana ja väsyneenä.
Sinä olit sitä harvoin. Sinä heräsit aina ensimmäisenä ja nukahdit viimeisenä. Sinä keksit aina kaikki parhaimmat ja hulluimmat ideat, tai ainakin minusta tuntuu siltä. Ehkä mieleni vain valehtelee nyt, kun sinä - En halua uskoa sitä todeksi.
Muistan kerran, kun olimme pieniä. Ehkä kuuden vanhoja. Satoi vettä kuin saavista kaatamalla, lämpötila oli tippunut alle kymmenen, ja pilvipeite maan yllä vain tummeni tummenemistaan. Istuimme takan ääressä, ja sinä katselit ikkunasta ulos. Yhtäkkiä sinä nousit, juoksit luokseni ja vedit minut ranteestani ulos sateeseen. Juoksimme ympäriinsä, kunnes minä valitin kylmyyttä. Minä vilustuin, mutta sinun ihosi oli lämmin, eivätkä huulesi edes sinertäneet.
Sitten sinun energiasi oli poissa lopullisesti.