En katso silmiin | S | femme, UST, drama | raapaleinen

[Pähkinäinen]

Ficin nimi: En katso silmiin
Kirjoittaja(t): Minä, väsynyt Pähkinäinen
Beta: SuklaaKissa, joka tietää jotain väsymyksestä
Tyylilaji/Genre: Femme, UST, drama, ehkä minihippunen romantiikkaakin.
Ikäraja: Sallittu

A/N: Menee UST-haasteeseen ekana kolmesta, UST:stä sain koko ideankin ja sitten tämä oli hetkessä kirjoitettu. Joo, tiedän, hyvin kulunut aihe johon en varsinaisesti tuo mitään uuttakaan, mutta nyt on yksi kolmesta valmiina siihen haasteeseen!
(Mistä lähtien julkaiseminen lakkasi olemasta iso juttu? Mistä lähtien se lakkasi olemasta edes juttu?)
Ihana SuKi rakas auttoi taas kerran nimen kanssa. ♥ En tekisi mitään ilman sinua. Tai ainakin tekisin hyvin vähän.

En katso silmiin

Haluan hänet. Haluan tytön, jota juuri syleilen, jota en katso silmiin koska pelkään hänen näkevän enkä huuliin koska elokuvissa se edeltää suudelmaa ja oikeastaan en keksi, mikä olisi turvallisinta silmät auki joten lasken pääni hänen olkapäälleen ja suljen ne.

Näin ei saisi tuntea ystävästä, näin ei, ainakaan muiden mielestä, saisi edes tuntea tytöstä. En tiedä, mitä hän ajattelisi, en tiedä, mitä hän ajattelisi vaikka kertoisin vain puolet ja jättäisin sanomatta ne kuuluisat sanat.

Juuri nyt en kuitenkaan mieti sitä vaan kamppailen haluani vastaan. Antaisin paljon, jos voisin juuri nyt vain katsoa häntä silmiin ja kumartua suutelemaan.

Mutta en tee niin, onnistun olemaan tekemättä niin, ja sitten välitunti loppuu, kello soi ja me lähdemme sisälle.

[Alice Katarina]

Tää kosketti mua jotenkin niin syvältä. Ehkä siksi, että osaan liiankin hyvin samaistua kertojaan. Kaunista kerrontaa, lipuvaa, virheetöntä. Ja niin surullista, haikeaa, ahdistavaakin.

Haluan tytön, jota juuri syleilen, jota en katso silmiin koska pelkään hänen näkevän enkä huuliin koska elokuvissa se edeltää suudelmaa ja oikeastaan en keksi, mikä olisi turvallisinta silmät auki joten lasken pääni hänen olkapäälleen ja suljen ne.

Näin.

Kiitos tästä! Anteeksipyynnöt tylsästä kommentista, mutta oli aivan pakko kommentoida, koska tämä oli pitkään aikaan yksi niistä teksteistä, jotka todella koskettavat!

AK

[Pähkinäinen]

Ei ollut mikään tylsä kommentti, ehkä paras mahdollinen! Olen ehkä vähän hämilläni ja jotenkin yllätyin, kun sain kommentin, mutta todella mukavaa tietää että joku on lukenut ja että on koskettanut, vielä parempi että vaivauduit kertomaan sen. Tuntuu että sinulla on lähempää samaistumispintaa tähän kuin minulla ja olen pahoillani siitä, minä yleensä kirjoitan suuremmaksi jutut, jotka itse koen hyvin pienessä mittakaavassa. Mutta kiitos kommentistasi, piristi oikeasti iltaa. = )

[yami]

Kaunis tunnelmakuva. Ja tuon halun ja pelonsekaisen väpätyksen tunnen itsekin useinkin, vaikkakin vähän eri asiayhteyksissä. Femme elementtinä ystävyyden rinnalla toi kivasti ns. kiellettyä hedelmää peliin.

Ensimmäinen kappale vaatisi minusta vähän enemmän pilkkuja tai pisteitä - lause oli jotenkin pitkä ja hiukan vaikeaselkoinen.

Hetki alkoi vähän tyhjästä, joten oli hyvä, että se myös loppui arkisella tavalla. Välitunneilla ne jututkin jäävät usein kesken tunnin alkaessa.

Kiitos tästä!