Kunnes yhtenä päivänä, katsoin sinua silmiin.
Miks tässä on pilkku? Mietin eka jos tässä olis käännetty väärinpäin pää- ja sivulause, mutta ei toi "katsoin sinua silmiin, kunnes yhtenä päivänä" kuulosta kovin järkevältä joten...
"Vaikka maailmanloppu saapuisi, pysyisithän silti vierelläni?", ja niin minä uskoin, toivoin.
Lainausmerkkien jälkeinen pilkku pois.
Muistoni ovat kallein aarteeni, jotka eivät ole kaupan.
...jotka? Tän muotoilua vois ehkä vähän parantaa, tyylii "Muistoni ovat kallein aarteeni, eivätkä ne ole kaupan" tai jotain vastaavaa. Toi jotka oli vähän... en tiedä onko se ees kieliopillisesti oikein. Onko se? Miksei se olis? Miksi se ois? Hngg.
Hmm. Ensinnäkin woah, oot hyvä tiivistämään, koska sait raapaleen kirjotettuu! Oon ihan tosissani tän kaa, koska mä ite oon surkee kirjoittamaan mitään lyhyttä, niin näin kirjoittajana sitä arvostaa sellasia asioita joita ei ite osaa. Mut mun kirjoitusohjelmani kyllä sanoi, että tossa olis 112 sanaa eikä 100 (raapale = tasan 100 sanaa), mutta voi toki olla et kirjoitusohjelmani on väärässä.... se ei oo kovinkaan luotettava. Yhtä kaikki, lyhyt tää kuitenkin oli.
Tässä oli paikoitellen hieman runollisuutta (käänteinen sanajärjestys, esim. sanoin en kykene kuvailemaan edes kuinka sinua kaipaan) josta pidin, se jotenkin sopi tähän ja teki tästä ei-niin-tylsän (antoi vähän särmää). Tää oli myös mukavan yhtenäinen, siis tää kiertyi kokonaan ton pilvijutun ympärille, siitä puhuttiin alussa ja siitä puhuttiin lopussa. Great. En kuitenkaan oo Johnlockin ylin ystävä, joten tää ei sinällään hetkauttanut mua. En oo myöskään raapaleiden ystävä, tää oli liian vähän, olisin tahtonut enemmän, vaikka kokonaisen raapalesarjan! Mut toki tää toimi näin yksittäisenäki, nää on vaa makuseikkoja.
Otsikko oli joteki tavattoman ihana, purjelaiva on ihan älyttömän kaunis sana. Eipä muuta, kirjoita toki Sherlock-ficcejä lisää, vähän pidempiä myös! Lukisin kyllä ehdottomasti. : )
