Title: Tilastojen ulkopuolella
Author: Aimtist
Fandom: Criminal Minds
Paritus/Hahmot: Mainintoja Morgan/Reidistä, Reid, Garcia
Ikäraja: K-11
Genre: Angst, Hurt/Comfort
Disclaimer: Hahmot maailmoineen eivät minulle ikävä kyllä kuulu. Minä vain leikin.
AN: Osallistuu haasteisiin Jouluhaaste VII ja Tuhoa suosikkiparituksesi II. Syytän tästä ehdottomasti
Hopea (itsekin tuhoat tätä paritusta koko ajan! Murr..) ja tuo spesiaalijuttu on myös hänen syytään, tavallaan. En olisi keksinyt ottaa sitä mukaan, jos hän ei olisi selittänyt siitä kun olin kirjoittamassa tätä. Mutta sainpahan sen takia ainakin aikaan lopetuksen johon olen tyytyväinen (: (Kiitos! Vaikket sitä tarkoituksella tehnytkään
)
Glögilasi oli laskettu kirjojen peittämälle pöydälle. Punainen juoma höyrysi rommipullon vieressä. Uupuneelta näyttävä nuorimies ei ollut kuitenkaan terästänyt Euroopan pohjoispuolelta kotoisin olevaa juomaansa. Ei vielä.
Nuori nero oli hautautunut samalta suunnalta tulevaan kirjallisuuteen, mutta opukset olivat sen verran ohuita, että Reid olisi kahlannut ne läpi jo muutaman minuutin päästä. Hän luki jo viimeistä kirjaa, eli pian hänellä ei olisi taas mitään viemässä huomiota Morganin poissaololta. Ei mitään muuta kuin vahvaa, sisuksia polttavaa juomaa, joka viimein antaisi hänelle rauhan ajatuksiltaan.
Tarpeeksi nautittuna.
Oli outoa, ettei ”suklainen Adonis” ollut hänen seuranaan viettämässä joulua. Miesten suhde oli ajautunut karille vain viikkoja aiemmin, vähän ennen juhlapyhiä. Reid oli Garcian avustuksella ehtinyt hankkia toiselle jo lahjankin, mutta pian siitä tuli täysin tarpeeton. Kyllä se vielä lojui paketoimattomana jossakin talon kätköissä, Spencer ei vain tahtonut muistella missä.
Ja nykyisin Derekillä olikin Reidin sijasta kainalossaan ”joku typerä bimbo, joka ei vedä vertoja meidän nerollemme”, kuten Garcia oli asian muille heidän ryhmänsä jäsenille kerran ilmaissut, kun Morgan ei ollut vielä ehtinyt saapua töihin. Reidkin kuuli värikkään naisen sanat vain vahingossa palatessaan hakemasta kahvia.
Tämä kuvailu ei kuitenkaan helpottanut ryhmän nuorimmaisen oloa lainkaan. Oli tämä hänelle nimetön nainen miten tyhmä tai bimbo tahansa, Morgan piti hänestä enemmän kuin Reidistä. Kyseessä oli Spencerille joka tapauksessa häviö, voittajalla itsellään ei siis ollut mitään väliä. Ei ainakaan hänelle.
Luettu kirja laskettiin pöydälle ja nuori nero alkoi sähläämään pullojen kanssa. JJ oli kutsunut Reidin juhlistamaan joulua hänen, Willin ja Henryn kanssa, mutta mies oli kieltäytynyt. Vaikka hänen kummipoikansa olikin oikein ihana, Spenceriä ei huvittanut viettää joulua siipeillen ystävänsä luona pilaamassa heidän juhlapyhiään.
Iloiset joululaulut ja kirkkaanpunaiset tonttulakit eivät nimittäin kuvastaneet nuoren neron mielialaa kovinkaan hyvin.
Joten Reid päätyi viettämään joulua yksin terästetty glögi vastalääkkeenä ikäviin muistoihin. Ei paras tapa viettää joulua, mutta oli niitä huonompiakin. Ei yksinäinen ilta alkoholilla kostutettuna ollut nykyään enää mitään. Reid ei missään tapauksessa olisi ainoa, joka juhlapyhiään sillä tavalla viettäisi. Aamulla hän voisikin yrittää etsiä tilastoja siitä, kuinka moni jouluaan niin juhlisti. Mikäli hän siis olisi silloin vielä hengissä.
Miehen eteisen suunnalta kuului napakka koputus, ja pian nuori nero kampeutuikin ylös sohvalta avaamaan ovea. Käytävässä odotti normaalisti hyvin värikkäästi pukeutunut, mutta tänään melko tummissa vaatteissa näyttäytyvä Penelope Garcia.
”Hei, ajattelin tulla kysymään, että kelpaisiko seura. Itse kun viettäisin jouluni yksin ja Doctor Who:n jouluspesiaalin katsominen ei ole yhtään hauskaa ilman lemppari neroani. Joten, mitä sanot?” Garcia kysyi väläyttäen leveän hymyn.
Garcia, you're a lifesaver!”Seura kyllä kelpaa”, Reid sanoi ja laski ystävänsä sisälle. Hän oli juuri löytänyt paremman tavan juhlistaa joulua, ja myös harvinaisemman. Varmaan niin harvinaisen, että se oli kaikkien tilastojenkin ulkopuolella.
Mutta niin oli hänkin ja Garcian mukaan se oli parempi niin. Spencer uskoi häntä.
Parempi niin.