Pimpelipom, miau miau | K11 |

[elektrik bones]

Nimi: Pimpelipom, miau miau
Kirjoittanut: minä!
Ikäsuositus: K11
Paritus: Mirjami/Henna
Tyylilaji: fluffy, femme, osittain tajunnanvirtaa
Yhteenveto: Kävelen pari metriä Hennan luo huomatakseni sen pelaavan Pac Mania. Lämmin hymy nousee mun huulille heti.
Varoitukset: kiroilua, pieniä viittauksia seksiin, väkivallan mietintää (raapiminen)

Haasteet: Originaali10 ja sana>kuva>lause10 tällä kuvalla

A/N: tuli ihan sellainen fiilis, että voisin femmeä kirjoittaa :'3 mutta kuitenkin yeah, tässäpä tämä, armollisia olkaa, meinaanku mun ensimmäisiä femmejä ;___; muttamutta niin. Kommentteja arvostan suuresti! c: pov on Mirjamin, mutta siellä on sen lempinimi Mira :3 nää on jo kauan ollut mun hahmoja, joten uskon, että tuun kirjoittaa näistä lisää jotain vielä joskus c:


Me istutaan katolla. Me istutaan aina sen suuren parkkihallin katolla, ollaan istuttu aina siitä lähtien kun me ekaa kertaa tavattiin. Mä ja Henna.

Henna on meistä se itsevarmempi. Se on just sellainen, joka ei koskaan ota mitään pahaa korvistansa sisään. Ei vaikka sitä haukuttaisiin läskiksi tai jonneksi. Se vaan nauraa - "niinhän mä olenkin!" - saa mutkin hymyilemään sillä. Siksi mä kai sitä rakastankin. Jopa sillä hetkellä, kun tekisi mieli raadella sen naama täyteen naarmuja. Just siksi mä en teekään niin, vaikka mä olenkin sellainen joka tekisi niin. Kissa, miau.

Mä katson Hennaan päin ja näen kuinka se on ihan naama täynnä kännykkänsä ruudussa. Jokin ärsyttävä pelimusiikkipimputus kuuluu mun korviin vaimeana (en varmasti saa sitä pois mun päästä ennen ensi kevättä, kun silloin Henna saa uuden pelin, jota se varmasti pelaa liikaa). Jotenkin niin korkealla ja epäkotona mä tunnen olevani kotona. Mutta mä en ole varma; jopa roskiksessa mä tuntisin olevani kotona, kunhan Henna olisi siellä mun kanssa. Henna, Henna, Henna. Kyllähän kaikkia nyt vituttaisi olla samassa päässä mun kanssa. Jos mun pään ainoa sisältö on Henna pelaamassa, Henna syömässä, Henna nukkumassa mun vierellä ilman vaatteita, Henna suutelemassa mua. Joku voisi sanoa, että mä olen rakastunut. Mutta mä olenkin. Eikä siinä ole mitään pahaa.

Kävelen pari metriä Hennan luo huomatakseni sen pelaavan Pac Mania. Lämmin hymy nousee mun huulille heti.
"Voinko mä koettaa?" kysyn toiveikkaana, ja Henna katsoo mua virnistäen miltei ilkeästikin.
"Mistä lähtien kissat on pelannut Pac Mania? Naaraskissat vieläpä", Henna naurahtaa ja mä väännän kasvoilleni teko-surullisen ilmeen.
"Ilkeä", mä vastaan sille ja se muuntaa kasvoilleen just saman ilmeen kuin mullakin.
"Enkä ole. Se joka haukkuu on itse", Henna vastaa lapsellisesti ja mä marmatan sille kiinalaisista räkälaukuista.
"Lällällä lieru, Mirjamilta pääsi pieru. Keskellä kirkkolan mäkeä, se on suuri häpeä", se jatkaa, ja mä alan itkemään leikisti. Henna kääntää muhun katseensa hämmentyneenä. Hetkeen kumpikaan ei sano mitään, kyyneleet vaan tulvii mun poskia pitkin hyisen tuulen sekoittaessa mun pitkät, tummanruskeat hiukset.

"Hei. Mirri-kulta, älä itke", Henna aloittaa, "mä oon pahoillani". Se kävelee mun vierelle ja kiertää lämpimät, raidallisen pitkähihaisen peittämät käsivartensa mun ympäri.
"Kyllä sä saat pelata, jos se on sulle noin tärkeää", se jatkaa, ja mä en voi muuta kun nauraa. En tiennytkään olevani noin hyvä näyttelemään.
"Vitun tyhmä", mä sanon, pussaan sitä nenänpäähän ja tuijotan sen hämmentynyttä ilmettä jatkaen sitten puhumista: "En mä oikeasti itkenyt, senkin iso idiootti."
Henna yhtyy mun nauruun, pitää silti käsiään mun ympärillä ja pussaa mua poskelle. Me pysytään siinä jähmettyneessä hetkessä, kun ei me haluta sitä rikkoakaan. Liian mukava rikottavaksi? Mä en tiedä, mutta veikkaisin.

Lopulta mä irtaudun ensiksi, käännyn sitten katsomaan Hennaa luihusti virnistäen.
"Saanko mä silti pelata?"

[Nide]

Naww!

Joo sori todella järkevästä ajatuksesta, mutta koska tämä kaikki fluffy ja niin. Ja koska mä en koskaan lue femmeä, en siis koskaan. Ne lukemiset voidaan laskea kahden käden sormilla, ja loppuun asti tulee luettua sitäkin harvemmin. Joten kiitos tästä. :3

Pätkä on suloinen sanan kaikissa merkityksissä. Niin ihunaa että. Mä tykkään kun sä olet upottanut pieniä yksityiskohtia joukkoon, kuten vaikka raidallinen pitkähihainen tai kiinalaiset räkälaukut. Mainintoja kissoista lojuu ympäri tekstiä ja se on kivaa ja hihih, mä en keksi sanottavaa. Mua ei ihmekumma häirinnyt ollenkaan että Mirjam tietää olevansa rakastunut (koska yleensä se häirii todella paljon), hahmot vaikuttavat jänniltä (hyvällä tavalla!) ja synonyymivarasto ehtyy ja eh. Ja koska Henna ja Mirjam ovat kuitenkin niin tavallisia nimiä ja silleen, ei mitään Nuutia Petrusta (lål, ne on kivoja hahaha). Ja hah, mulle se on opetettu aina keskellä kirkon mäkeä mutta toi kuulostaa kyllä järkevämmältä. Kirkkolan, kirkon. Kirkon mäkeä? Kirkkolan mäkeä? Joo, niin on.

Paitsi joo, pari virhettä löysin, nipottaja kun oon:

"Voinko mä koettaa?", kysyn toiveikkaana -

Eikun tuossa ei kuulu olla pilkkua. :>

- käännyn sitten katsomaan Henna luihusti virnistäen.

"Hennaa" kaiketi?

Mutta noista huolimatta mä pidän tästä tuhottomasti. Mä olen btw lukenut muitakin sun tekstejäsi ja pitänyt, mutta nyt päätin vihdoin kommentoida. Otsikko on muuten todella kiva, sopii peliteemaan ja on vain, no, sellainen. Kiva. Se sai mut avaaman tämän. Kiitos. ^^

Mutta mä en ole varma; jopa roskiksessa mä tuntisin olevani kotona, kunhan Henna olisi siellä mun kanssa.

[rockinficcer]

Aww.
Nättiä ja söpöä.
Katolla istumisesta tuli vähän mieleen Sherlock alkuun, muttei nyt mentäisi siihen, eihän?
Tää oli sulonen.

[Lily-Rose]

Minä täällä taas, yllätyitkö? : D

 Täytyy sanoa, et mitä enemmän luen sun tekstei, nii sitä enemmän tykkään niistä. Finikin selvästi halus mun kommentoivan, kun väitti, etten ole lukenut tätä aihetta, vaikka olen  : D

 Mäkään en Niden tapaan ole mikään femmerakastaja, kuten tiedät (vai tiedätkö? En muista oonks kertonu siitä sulle) mutta menettelee se siinä missä hetkin.

 Tykkäsin tän tunnelmasta, ei liian rajua (mitä ei vois sulta uskoa : D) ja sit tykkäsin  tästä nimestä - se sai mut avaa tän! Huippu nimi - nii erilainen kun yleensä : 333

 Plääh, plööh ja tuplaplääh. Huomaan taas, etten osaa kommentoida, I'm sorryyyy : (

 

Henna yhtyy mun nauruun, pitää silti käsiään mun ympärillä ja pussaa mua poskelle. Me pysytään siinä jähmettyneessä hetkessä, kun ei me haluta sitä rikkoakaan. Liian mukava rikottavaksi? Mä en tiedä, mutta veikkaisin.

Awwww <3
 
 Ei mulla tänä yönä muuta, jospa nyt menisin katsomaan Sinkkuelämää ja rentoutumaan.

- Dana